Helsingin seudun yritykset eivät innostu pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistämisestä – yhteistyön tiivistämistä erityisesti maankäyttöasioissa toivotaan

Avoimissa vastauksissa kaupunkien yhteistyön tärkeimmäksi hyödyksi nousevat erityisesti kaavoitus ja maankäyttö. Yhtenäisempi suunnittelu Helsingin seudulla koetaan eduksi. Yhdistymisiä vastustetaan, koska kuntien välisen terveen kilpailun pelätään katoavan. Pelko koskee erityisesti julkisia hankintoja, joissa pienten yritysten mahdollisuudet pärjätä heikkenevät. Yhdistymisiä sekä vastustetaan että kannatetaan samasta syystä: osa uskoo yhdistymisen purkavan hallintoa ja tuovan säästöä, osa taas arvioi sen tekevän isoista kaupungeista liian byrokraattisia ja kankeita.     

Helsingin seudun kauppakamari kannattaa pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyön tiivistämistä.

”Elinkeinoelämälle tärkeää on yhteistyön syventäminen ja seudun yhteisen kilpailukyvyn edistäminen tavoitteellisesti, mittavasti ja riittävin resurssein. Eniten voitettavaa kaavoituksen ja maankäytön lisäksi on matkailussa, investointien houkuttelussa, viennin edistämisessä, työperäisessä maahanmuutossa, vihreässä siirtymässä ja sitä tukevissa kantaverkkoratkaisuissa sekä EU-vaikuttamisessa ja TKI-panostusten kasvattamisessa. Mikäli kaupungit itse haluavat edetä myös yhdistymisiin, kauppakamari on niissä pohdinnoissa mielellään mukana”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen.

Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisestä käytiin perusteellista keskustelua 2010-luvun taitteessa. Tuolloin suurten kaupunkien päättäjät eivät vieneet asiaa eteenpäin. Kauppakamari kannatti tuolloin yhdistymissuunnitelmia ja teki yrityksille kyselyn kuntaliitoksista ja niiden vaikutuksista: yli 80 prosenttia vastanneista kannatti kuntaliitoksia. Kysymystapa on kuitenkin ollut erilainen kuin tämänvuotisessa kyselyssä, joten tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Sen jälkeen maailma on muuttunut merkittävästi, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät hyvinvointialueille vuonna 2023 Helsinkiä lukuun ottamatta ja suurin osa työllisyyspalveluista siirtyi valtiolta uusille työllisyysalueille vuoden 2025 alusta. Uudistukset ovat vieneet pohjan monilta perusteilta, joilla kuntien hallinnollista yhdistämistä on aiemmin ajettu. Tehdyistä uudistuksista huolimatta niitä on arvioitava kriittisesti, ja tarvittaessa on oltava rohkeutta tarttua sellaisiin uudistuksiin, jotka eivät toimi.

”Työllisyyspalvelujen kokonaisuudistuksen vaikuttavuutta on seurattava tarkasti. On syytä arvioida kustannustehokkuutta ja sitä, parantaako nykyinen malli aidosti osaavan työvoiman saatavuutta ja kuntien omien resurssien tehokasta käyttöä. Kokonaisuus näyttäytyy nyt työnantajille sekavana, vaikka käytännössä Uusimaa muodostaa yhtenäisen työmarkkinan. Työllisyysalueita Uudellamaalla on liikaa”, arvioi Lahtinen.

Näin kysely tehtiin

Helsingin seudun kauppakamari selvitti alueen yritysten näkemyksiä Suhdannepulssi-kyselyn yhteydessä. Kyselyyn vastasi 411 Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyritysten toimitusjohtajaa. Kysely tehtiin 6.–12.8.2026. Helsingin seudun kauppakamarilla on noin 7 000 jäsentä. Helsingin seudun kauppakamarin toiminta-alue kattaa 21 kuntaa Uudenmaan alueella.

Lisätiedot:

Markku Lahtinen, vaikuttamistyön johtaja, Helsingin seudun kauppakamari, markku.lahtinen@helsinki.chamber.fi, +358 50 571 3564.