Kysely jäsenyrityksiltä: pienet yritykset heikosti varautuneita poikkeustilanteisiin – voi uhata myös suurten yritysten varautumista ja huoltovarmuutta

• Yritysten valmiudet vastata kriisitilanteissa tapahtuviin häiriöihin on tärkeä osa niiden kilpailukykyä. Yrityksillä on myös keskeinen asema koko Suomen huoltovarmuuden turvaamisessa. Arviolta jopa 80 prosenttia yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta kriittisestä digitaalisesta ja muusta infrastruktuurista sekä tuotantokapasiteetista voi olla yritysten hallussa. Erityisen tärkeitä toimialoja ovat ICT-ala (informaatio ja viestintäalat), teknologiateollisuus (sähkö- ja elektroniikkateollisuus), elintarviketeollisuus, kemian teollisuus, lääketeollisuus ja logistiikan toimialat.

• Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityskysely osoittaa, että erilaiset varautumisen osa-alueet jakaantuvat selkeästi onnistuneisiin ja vähemmän tai vaihtelevasti onnistuneisiin kohteisiin. Yritysten vahvuutena voidaan pitää kyberturvallisuutta ja digitaalisiin järjestelmiin kohdistuviin häiriöihin varautumista. Näissä asioissa peräti 45 prosenttia kokee varautumisen hyväksi ja 15 prosenttia kohtalaiseksi.

• Toimitusketjuihin ja materiaalien saatavuuteen liittyviin riskeihin varautumista voidaan pitää jokseenkin tyydyttävänä, sillä 24 prosenttia yrityksistä piti varautumisen tasoa hyvänä ja 32 prosenttia kohtalaisena. Sitä vastoin strategisessa valmiudessa, henkilöstön toiminnassa ja osaamisessa kriisitilanteissa sekä toiminnan organisoinnissa (ml. VAP-varaukset) on kosolti parantamisen varaa.

• Suurimmat käytännön riskit toiminnan jatkumiselle kohdistuvat sähkö- ja lämpöenergian saatavuuteen ja fyysiseen infrastruktuuriin, sillä varageneraattorit, UPS-laitteet ja kiinteistöjen turvalaitteet vaativat investointeja. Useimmat mikroyritykset ja pienet yritykset eivät edes omista toimi- ja tuotantotilojaan, vaan ne ovat ulkopuolisten kiinteistösijoitusyhtiöiden yms. hallinnassa.  

• Varautumisen taso korreloi melko suoraan yrityskoon kanssa: mitä suurempi yritys, sitä parempaa on varautuminen. Suurissa vähintään 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä varautumisen tasoa voidaan luonnehtia hyväksi lähes kaikilla varautumisen osa-alueilla. Varautuminen on miltei yhtä hyvää myös keskisuurissa 50–249 henkilön yrityksissä.

• Sen sijaan pienissä yrityksissä ja etenkin alle 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä varautumisaste on pääosin jokseenkin heikkoa tai korkeintaan välttävää kaikilla muilla varautumisen osa-alueilla paitsi kyberturvallisuudessa. Kriisitilanteissa herkästi haavoittuva ja suojamaton pienyrityskenttä on samalla uhka myös suurille yrityksille, jos ne käyttävät pieniä yrityksiä alihankkijoinaan. 

• Modernit toimitusketjut ovat yhtä vahvoja kuin niiden heikoin lenkki. Jos tärkeä alihankkija lamautuu esimerkiksi energianpuutteen tai kyberhyökkäyksen vuoksi, suuren yrityksen tuotanto pysähtyy sen omista suojauksista huolimatta ja kokonaisuus voi romahtaa. Suurten yritysten varautuminen ei pelkästään riitä, jos alihankintaverkoston varautuminen ei ole riittävällä tasolla ja kokonaisvaltaista.

• Helsingin seudun kauppakamarin kyselyyn vastasi 276 jäsenyrityksen edustajaa 7.–18.9.2026. Kyselyyn vastanneista 91 prosenttia oli toimitusjohtajia tai yrittäjiä. Helsingin seudun kauppakamarilla on noin 7 000 jäsentä. Helsingin seudun kauppakamarin toiminta-alue kattaa 21 kuntaa Uudenmaan alueella.

Helsingin seudun kauppakamari järjestää jäsenyrityksilleen huoltovarmuuskoulutusta vuonna 2027. Lue lisää joulukuun ja tammikuun jäsenkirjeestä.

Lue julkaisu

Lue tutkija Pekka Lithin (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith) raportin Poikkeus- ja kriisitilanteiden hallinta yrityksissä

tiivistelmä.

Lue raportin tiivistelmä tästä