Vihreä siirtymä tarjoaa Suomelle taloudellista kasvua

Tämä käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta: ”Ilmastonmuutoksen kokonaistaloudelliset vaikutukset julkiseen talouteen”. Tutkimuksen ovat laatineet Etla, Suomen ympäristökeskus ja Demos Helsinki.

Tässä hankkeessa luotiin kokonaiskuva ilmastonmuutoksen ja sen hillinnän vaikutuksista julkisen talouden kestävyyteen ja riskeihin. Kirjallisuuden ja makrotaloudellisten kokonaistasapainomallien avulla tarkasteltiin globaaleja vaikutuksia ja Suomeen kohdistuvia suoria ja heijastevaikutuksia. Samalla arvioitiin mallintamisen haasteita ja parhaita menetelmiä.

Kirjallisuus osoittaa, että ilmastonmuutoksen, ja siihen varautumisen ja sopeutumisen vaikutuksista julkiseen talouteen on vielä vähän tutkimuksia, ja tieto siitä on epävarmaa. Tutkimus vaatii kokonaisnäkemystä ilmaston muuttumisen ja hillintä- ja sopeutumispolitiikan vaikutuksista sekä kansan- että julkiseen talouteen. Vaikutusketju on pitkä ja epävarma. Paras mallintamisen lähtökohta on eri lähteiden yksityiskohtien yhdistely kansantalouden tasolle.

Lue koko artikkeli (Valtioneuvosto) Ilmastonmuutoksen kokonaistaloudelliset vaikutukset julkiseen talouteen.

Vihreää siirtymää ohjaavat politiikkatoimet, yritysten aktiivisuus, teknologiakehitys ja kuluttajakäyttäytyminen.

Vihreä siirtymä on vielä lähivuosikymmenen ajan
Suomen talouden kannalta tärkeämpi asia kuin ilmastonmuutos.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelmasta

Vihreiden investointien kotiutus vaatii Suomen kilpailukyvyn vahvistamista

Eurooppa on herännyt kiristyvään kansainväliseen kilpailuun vihreistä investoinneista. Yhdysvaltain mittavat julkiset ilmastotuet haastavat EU:ta, ja puolet kaikista puhtaan energian investoinneista tehdään Kiinassa. EU on myös monilta osin hyvin riippuvainen Kiinan teknologia- ja raaka-ainetuonnista.

EU ei ole kädetön vastaamaan Yhdysvaltain tukitoimiin. Yhdysvaltain ilmastopaketin mittakaava on noin 330 miljardia euroa, kun EU:n erilainen vihreän siirtymän rahoitus muun muassa elpymisrahastosta on yhteensä jopa 390 miljardia euroa. Olennaista on käyttää olemassa olevaa rahoitusta tehokkaammin ja vahvistaa EU:n aitoa kilpailukykyä.

Lue koko artikkeli ”Vihreiden investointien kotiutus vaatii Suomen kilpailukyvyn vahvistamista”. Artikkelin kirjoittajat ovat kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka sekä elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen Keskuskauppakamarista.