fiiliskuva

Elinkeinoelämän järjestöt vetoavat maan hallitukseen: Työterveys laajasti mukaan rokotuksiin ja rokotusjärjestyksessä huomio alueelliseen epidemiatilanteeseen

Elinkeinoelämän neljä järjestöä vetoavat maan hallitukseen, että se velvoittaisi kuntia hyödyntämään työterveyshuoltoa koronarokotusten läpiviennissä. Perusterveiden työssäkäyvien rokotusjärjestyksessä tulisi huomioida eri alueiden tautitilanteiden erot sekä priorisoida niitä henkilöstöryhmiä, jotka ovat työtehtäviensä puolesta muita suuremmassa riskissä sairastua koronaan.

Suomi tarvitsee konkreettisen suunnitelman perusterveen työssäkäyvän väestön massarokottamisiin. Elinkeinoelämän keskusliiton, Keskuskauppakamarin, Perheyritysten liiton ja Suomen Yrittäjien mukaan koronarokottamisia tulisi painottaa maantieteellisesti sen mukaan, missä päin Suomea sairastumisriski on muuta maata suurempi. Alueellinen painotus tulisi tehdä viranomaisten asiantuntemuksen ja ajantasaisten tautitilastojen perusteella. Alueiden epidemialukujen erot voivat olla jopa kymmenkertaisia.

Kaikki eivät voi tehdä etätyötä ja myös tämä on huomioitava rokotusjärjestyksessä,
esittää EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:

– Ensimmäisenä pitäisi rokottaa se henkilöstö, jolla on suurin koronariski esimerkiksi lähityön ja muiden työssä tapahtuvien altistumisten kautta. Työnantajilla on toki vastuu työntekijöiden suojaamisesta, mutta tehtävä käy päivä päivältä vaikeammaksi epidemian kärjistyessä.

Sairastumisriskin huomioiminen rokottamisjärjestyksessä hyödyttää yhteiskuntaa myös laajemmin, muistuttaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen:

– Rokotuksia pitää antaa ensiksi ja nopeasti niille työntekijöille ja yrittäjille, jotka ovat asiakaspalvelussa tai joille etätyö on mahdotonta. Näin voimme rokotuksilla tukea sitä, että yhteiskunta ei halvaannu.

Samoin on varmistettava se, että huoltovarmuuden kannalta kriittisten toimintojen henkilöstö rokotetaan etupainotteisesti. Myös heidän kohdallaan on tärkeää, että rokotukset porrastetaan työyhteisöjen sisällä siten, että mahdolliset jälkioireet eivät johda samanaikaisiin sairauspoissaoloihin.

Mitä nopeammin suomalaiset on rokotettu, sitä nopeammin Suomi ja työllisyys lähtevät uuteen nousuun, korostaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi:

– Rokotusaikataulua nopeuttaa se, että työterveyshuolto saa rokotteet valtiolta niiden hankkijana suoraan, eikä niitä kierrätetä kuntien kautta. Ei ole mitään aitoa juridista syytä sille, että kunnat toimivat välikäsinä.

Samaan aikaan kun Suomessa paikoin pikakoulutetaan rokottajia, työterveydenhuollossa on valmiina koulutettua henkilökuntaa rokottamaan työssäkäyvää väestöä, muistuttaa Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hänninen:

– Nyt on se hetki, jolloin kaikki resurssit on otettava käyttöön. Rokotusohjelman on otettava työterveyshuollon ammattilaiset mukaan täysimääräisesti. Muuten riski rokotusten viivästymisestä kasvaa kohtuuttoman suureksi. Suomella ei ole varaa hidasteluun.

Työterveys on myös oikea taho arvioimaan työssäkäyvän väestön rokotusjärjestystä, yhteistyössä työnantajien kanssa. Vain siten pystytään aidosti tunnistamaan ja vertaamaan eri työtehtävien ja toimenkuvien koronaterveysriskejä.

Lisätiedot:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK: toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen haastattelupyynnöt:
tiedottaja Satu Toivonen, puh. 040 8212 097

Keskuskauppakamari: toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi,
puh. 040 050 5269, juho.romakkaniemi@chamber.fi

Perheyritysten liitto: toimitusjohtaja Auli Hänninen,
puh. 040 0415 230, auli.hanninen@perheyritys.fi

Suomen Yrittäjät: toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen,
puh. 040 504 1944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi

Lue myös

Puhetta hyvinvointialueista -podcast: Uudenmaan erityispiirteet

Tässä jaksossa Helsingin seudun kauppakamarin viestintäpäällikkö Tiina Tikander, liikkeenjohdon konsultti Jussi Ailisto Valorista sekä Helsingin...

Lausunto: Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2023-2030

Helsingin seudun kauppakamari on 2.5.2022 antanut lausunnon Väylävirastolle valtion väyläverkon investointiohjelmasta vuosille 2023-2030.

Lausunto: Hallituksen esitys ulkomaalaislain 5 luvun muuttamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt ulkomaalaislain 5 luvun ja siihen liittyvien lakien uudistamisesta lausuntoa. Helsingin...