Finanssiwebinaari: Tulevaisuuden eväät omissa käsissä

Koronakriisi kourii kovalla kädellä myös Suomea ja jättää jälkeensä ison jälkilaskun. Sen edessä ei kuitenkaan kannata lamaantua, sillä valo kajastaa jo monellakin rintamalla, muistutettiin kauppakamarin Finanssiwebinaarissa perjantaina 20.11.

Samaan aikaan kun pääkaupunkiseudun koronakoordinaatiotyöryhmä kiristi linjauksiaan, piirrettiin Helsingin seudun kauppakamarin Finanssiwebinaarissa talousnäkymää ensi vuodelle.

Sitä olivat Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen moderoimana piirtämässä Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu, Nordean Business Bankingin johtaja Nina Arkilahti sekä Varman toimitusjohtaja Risto Murto.

Asiantuntijakolmikon mukaan maailmantalouden taivaalla on edelleen riittämiin pilviä, mutta tilanne on silti valoisampi kuin viime keväänä. Valonpilkahdukset tarjoavat mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille, mutta ensin on selvittävä tulevasta talvesta ja koronasta.

Tuuli Koivun mukaan koronan haasteena ovat olleet nopeat liikkeet edestakaisin. Tartuntamäärät ovat nousseet uudelleen ja pelkona on, että edessä ovat myös yhtä tiukat sulkutoimet. Toiveena onkin, että rokote saataisiin jakeluun ensi vuonna.

– Toisaalta kotitaloudet ovat säästäneet kriisikuukausina huimia summia ja jopa 5–10 prosenttia eri maiden bkt:stä on nyt pankkitileillä. Jos korona voitetaan, on myös mahdollisuudet nopeaan nousuun. Talouksissa ei ole mitään vakavasti rikki, yritykset ovat pysyneet pystyssä ja suurimmalla osalla on edelleen työpaikka. Koronakriisin pitkittyessä riskit kuitenkin kasvavat, Koivu totesi.

Kiina kirii kärkipaikalle

Maailmantaloutta tulee ensi vuonna sävyttämään myös Yhdysvaltain vallanvaihto. Koivu ei usko, että se tuo esimerkiksi Kiinan ja Yhdysvaltain suhteisiin varsinaista suojasäätä, vaikka keskustelutyyli muuttunee Joe Bidenin kaudella diplomaattisemmaksi.

Kiinan nousu maailmantalouden mahtimaaksi näyttää joka tapauksessa vääjäämättömältä. Maa on onnistunut selättämään koronan ja saanut myös taloutensa rattaat pyörimään, vaikka amerikkalaiset yrittävätkin kylvää niihin hiekkaa.

– Kiina on nousemassa maailman suurimmaksi taloudeksi alle kymmenessä vuodessa. Se panostaa tulevassa 5-vuotissuunnitelmassaan muun muassa korkeaan teknologiaan ja ympäristöasioihin, mutta tarvitsee niihin myös kumppaneita. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille, Koivu muistutti.

Suomi otti koronan myötä ison loikan kohti digiyhteiskuntaa, mutta emme saa silti jäädä laakereille lepäämään.
– Tutkimus- ja tuotekehitysinvestointeja tarvitaan kilpailun kiristyessä entistä enemmän ja niihin sekä yksityistä että julkista rahaa, Koivu lisäsi.

Velkaantuminen hirvittää työeläkejohtajaa

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtajan Risto Murto näki hänkin tunnelin päässä valoa, vaikka edessä on vielä taloudellisesti kylmä talvi. Vaikka koronakriisi jatkuu, on muutamiin keskeisiin epävarmuustekijöihin saatu rasti päälle.

– Yhdysvaltojen presidentinvaalit on käyty, brexit etenee, rokote näyttää olevan tulossa eikä tästä sittenkään tullut taannoisen finanssikriisin toisinto. Voi hyvinkin olla, että kesän jälkeen ollaan muuallakin kuin vain etätöissä, Murto totesi.

Koronakriisin hinta on silti hänen mielestään hirmuinen. Julkinen velka on hypännyt taivaisiin ja keskuspankkien taseet ovat ennätyskorkealla.

– Käytännössä tulemme tästä kriisistä ulos kuin sotatalouden jälkeen. Kysymys kuuluukin, kuinka palaamme tästä edes lähelle vanhaa normaalia taloudenpitoa, jossa julkista velkaantumista pyrittiin edes jotenkin hillitsemään, Murto totesi.

Yhdysvalloilta tuo temppu saattaa sen dynaamisen talouden takia onnistuakin, mutta Suomen kaltaisille maille velkataakka tulee olemaan raskas ja siinä riittää maksamista vuosikymmeniksi eteenpäin.

– Toivottavasti olen silloin jo eläkkeellä, kun tämä tulee todella päälle, Murto huokasi.

Pienet ja ketterät pärjäävät koronan keskellä

Nina Arkilahden mukaan monen rahoitusta hakeneen koronataival on ollut jopa keväisiä ennusteita parempi. Syksy ja taudin toinen aalto ovat kuitenkin lisänneet jälleen epävarmuutta.

– Investointihalukkuus on heikkoa, kun ei nähdä kunnolla eteenpäin, Arkilahti totesi.

Yleistuntumana oli, että pienet ja ketterät ovat pärjänneet isoja paremmin: ne ovat saattaneet loikata esimerkiksi kokonaan uudelle toimialalle tai bisnesmalliin.

– Jos yrityksellä on ollut valmiina se kuuluisa plan B, se on todennäköisesti myös selvinnyt, Arkilahti lisäsi.

Samoilla linjoilla oli myös Risto Murto, jonka mukaan moni keskiverto suomalaisyritys näyttää selviävän koronasta ihan kunnialla läpi.

Tulevaisuuden eväät omissa käsissä

Webinaarin päätteeksi pidetyssä paneelissa käytiin vielä läpi Kiinan, Euroopan ja Yhdysvaltain keskinäistä kilpajuoksua, jossa Eurooppa on kolmikon mukaan jäämässä auttamatta alakynteen.

– Päätöksenteko on aivan liian kankeaa ja hidasta. Huolestuttavaa on sekin, ettei Euroopasta ole tullut vuosikymmeniin yhtään uutta globaalia jättiyritystä. Myös isoja fuusioita on estetty, Nina Arkilahti harmitteli.


Katso Finanssiwebinaari-tallenne


Mitä Suomessa sitten pitäisi tehdä talouskasvun ja uuden nousun eteen?

Talouden ammattilaiset korostivat työmarkkinoiden toimivuuden, keskinäisen luottamuksen, paikallisen sopimisen sekä jämäkän päätöksentekokyvyn merkitystä. Myös työvoiman kohtaanto-ongelmaan pitäisi tarttua tosissaan helpottamalla muun muassa työperäistä maahanmuuttoa.

Tuuli Koivun mukaan tulevaisuus on lopulta meidän omissa käsissämme.

– Ei tuottavuutta ja talouskasvua synny pelkästään hallituksen päätöksillä. Jokaisen suomalaisen tulisi ottaa koppia siitä, että pyrkii tekemään omat hommat huomenna vähän eilistä fiksummin ja paremmin. Taivaalla on pilviä, mutta nyt vain maski naamalle ja menoksi, hän kannusti.

Lue myös:

Kyberviestinnän perussääntö: Parempi kertoa kuin kiemurrella

Kybertilanteet ovat yrityksille myös viestinnällinen haaste. Kertoako asiasta avoimesti vaiko toivoa ja odotella, että pöly laskeutuu ja tilanne menee ohi? Totuuden paljastuminen jälkikäteen voi kuitenkin käydä kalliiksi. Samalla katoaa myös uskottavuus ja asiakkaat.
Edellinen artikkeli Yhteistoimintalaki uudistuu Seuraava artikkeli Brexitin vaikutus brittiläisiin työntekijöihin ja työlupiin