Helsingin ydinkeskustan autoliikenteeseen suunnitellut muutokset nostavat verenpainetta yrityksissä

Viime vuonna tehdyn periaatepäätöksen mukaan autoliikenne kielletään Kaivokadulla ja ydinkeskustan läpiajoliikenne keskitetään Esplanadeille. Samalla ydinkeskustan liikennettä rauhoitetaan pääreittien ulkopuolisilla alueilla, jotta läpiajoliikenne ei hakeutuisi paikalliskaduille.

Vaikeuttamalla ydinkeskustan läpi ajavaa autoliikennettä kaupunki tavoittelee viihtyisämpää kaupunkiympäristöä ja suurempaa kävijämäärää. Ydinkeskustan pysäköintilaitosten saavutettavuus kaikista ilmasuunnista on tarkoitus turvata sallimalla henkilöautoliikenne keskustan alittavassa huoltotunnelissa. Toistaiseksi on epävarmaa, onko se ylipäätään mahdollista.

Helsingin kaupunki ja Kauppakamari järjestivät 10.11.2025 yrityksille tarkoitetun info- ja keskustelutilaisuuden koskien ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkempaa toteuttamista. Paikalle saapui runsaat 40 yritysedustajaa.

Marraskuun tilaisuudessa kaupungin edustajat esittelivät Kluuvin ja Kaartinkaupungin liikenne- ja kaupunkitilasuunnitelmaa. Siinä määritellään esimerkiksi, miten olemassa olevia kävelyalueita voitaisiin parantaa, millainen on autoliikenteen verkko (kaksi- ja yksisuuntaiset kadut, kaistamäärä) ja miten kadun varren tilaa kehitetään eri toimintojen ja katuvihreän mahdollistamiseksi.

Kaartinkaupungissa muutettaisiin useita katuja yksisuuntaisiksi ja yksikaistaisiksi itä-länsisuuntaisen läpiajon estämiseksi. Kluuvissa Unioninkatu olisi kaksisuuntainen myös Aleksanterinkadun ja Pohjoisesplanadin välillä, jolloin se on selkeämpi pääverkon yhteys autoliikenteelle. Fabianinkatu olisi katkaistu pysäköintilaitoksen pohjoispuolelta sekä Esplanadin puiston välistä. Yliopistonkatu olisi koko pituudeltaan pihakatu. Rauhoitetuille kaduille olisi tarkoitus sijoittaa puita ja muuta katuvihreää.

Esitellyt suunnitelmat herättivät runsaasti ihmetystä ja kritiikkiä osallistujien keskuudessa. Laajimmin oltiin huolestuneita tavara-, huolto- ja muun hyötyliikenteen entisestään heikentyvistä toimintaedellytyksistä. Kivijalkaliikkeille autoliikenteen rajoittaminen ja hyötyliikenteen vaikeuttaminen tarkoittavat pienempää asiakasmäärää ja kalliimpia kuljetuksia. Heikentyvä autosaavutettavuus ja pysäköintipaikkojen vähentäminen voi johtaa toiminnan siirtämiseen toiseen paikkaan kantakaupungin ulkopuolelle tai toiseen kuntaan.

Tavaraliikenteen osalta puhututtivat muun muassa jakelulle osoitettujen kadunvarsipaikkojen vähyys, pääkatujen (Lönnrotinkatu, Uudenmaankatu) kapeus, kuljettajien työturvallisuus, Lönnrotinkadun nastarengaskielto, Aleksanterinkadun jakeluaikojen rajoittaminen, yöllisen jakelu- ja huoltoliikenteen kielto ja pysäköinninvalvojien virkaintoisuus. Painavia rullakoita ei ole mahdollista vetää pitkiä matkoja, varsinkaan talvella. Kitkarenkailla ajavat nuoret kuljettajat muodostavat varteenotettavan liikenneturvallisuusriskin. Paikalliskatujenkin varrella sijaitsee runsaasti yrityksiä ja ravintoloita, joille pitäisi voida toimittaa tavaraa. Yksikaistaiset kadut lisäävät häiriöherkkyyttä, kun kadulla ei ole tilaa väistää.

Taksiliikenteen harjoittajat kritisoivat kadunvarsien suunnittelua siten, että asiakkaiden palveleminen lähellä kotiovea estetään (Mannerheimintien muutokset). Läpiajoliikenteen keskittäminen Esplanadeille edellyttää, että samalla parannetaan Kaartin kohdan surkeaa välityskykyä jollain tavalla. Lisäksi Esplanadien mukulakivipintaa toivottiin vaihdettavaksi. Paikalliskatuja pidettiin liikenteen sujuvuuden kannalta tärkeinä, lisäksi niidenkin varrelle on voitava kuljettaa asiakkaita. Matkailuliikenteen edustaja muistutti, että myös ryhmien liikuttaminen ydinkeskustassa on turvattava.

Kluuvin ja Kaartinkaupungin liikenne- ja kaupunkitilasuunnitelmaa on tarkoitus käsitellä kaupunkiympäristölautakunnassa keväällä 2026. Jos suunnitelma hyväksytään, toteutetaan muutokset pääosin 2030-luvulla Esplanadin vesihuoltosaneerauksen yhteydessä.