fiiliskuva

Informaatiosotaa käydään keskeytymättä joka päivä 

Hybridivaikuttaminen, kyberuhkat ja disinformaatio vaikuttavat yhteiskunnassamme. Informaatiosotaa ei käydä vain sodan ja aseellisen kamppailun aikana. Martti J. Kari avasi informaatiovaikuttamista Helsingin seudun kauppakamarin yritysturvallisuusvaliokunnan kokouksessa.

Informaatiosota on filosofian tohtori, eversti (evp) ja opettaja Martti J. Karin mukaan ihmisyhteisöjen kamppailua, joka vaikuttaa vastapuolen väestöön, vallankäyttäjiin ja asevoimiin.

– Informaatiosodassa muokattua ja valmisteltua informaatiota sekä informaatiomateriaalia levitetään aktiivisesti. Informaatiosotaa käydään keskeytymättä joka päivä, ei vain sodan tai aseellisen kamppailun aikana, Kari painottaa.

Karin mukaan esimerkiksi Venäjä on hybridivaikuttajana autoritäärinen. Sen lakien tavoitteena on kaventaa ihmisoikeuksia ja suojella vallankäyttäjiä. – Kaikki mikä Venäjällä tehdään, tehdään kuitenkin heidän lakien mukaisesti, rule by law vrt. länsimainen rule of law, sanoo Kari. Hän toimii Jyväskylän yliopiston Turvallisuus ja strateginen analyysi -maisteriohjelman opettajana ja on palvellut pääosan urastaan sotilastiedustelussa.

Informaatiokamppailu on psykologista ja teknistä

Informaatiokamppailu voi olla luonteeltaan psykologista ja pyrkiä vaikuttamaan ihmisten mieliin, moraaliin ja kykyyn tehdä päätöksiä. Vaikuttaminen voi olla myös informaatioteknistä, jolloin vaikutuksen kohteena ovat informaatioteknisen järjestelmät.

– Esimerkiksi Venäjällä molemmat informaatiovaikuttamisen puolet ovat ikään kuin saman kamppailun kaksi osaa. Mutta Suomessa ne eritellään ja jaetaan hyvin voimakkaasti kybervaikuttamiseen (tekninen) ja informaatiopsykologiseen puoleen, jotka ovat vahvasti erillään. Erillisyys ei paranna meillä valmiuksia varautumiseen, Kari varoittelee.

Informaatiovaikuttamisessa pyritään harhauttamaan ja pettämään kohdehenkilöitä ja -yhteisöjä. Karin mukaan informaatiovaikuttaja yrittää näyttämään oikealta medialta ja hyödyntämään järjestelmän haavoittuvuuksia.

– Sosiaalinen media on vaikuttamisessa avoin väylä, jota pitkin valehtelu ja trollaus leviävät massoille. Vastustajan mustamaalaaminen ja vaientaminen on sosiaalisessa mediassa helppoa. Trollia ei kannata ruokkia – älä siis vastaa tai reagoi trollauksiin, Kari hahmottelee.

Faktat purevat informaatiovaikuttamiseen

Hybridivaikuttamisen keinovalikoima on laaja ja siinä hyödynnetään kohteen haavoittuvuuksia. Karin mukaan erityisesti kriittinen infrastruktuuri on usein hybridivaikuttamisen kohteena. – Valtiotoimijat voivat käyttää vaikuttamiseen myös ääriliikkeitä ja järjestäytyneen rikollisuuden ryhmiä, Kari kertoo.

– Meillä pitää olla nyt kykyä varautua ns. mustiin joutseniin ja harmaisiin sarvikuonoihin. Meillä on teknologisen informaatiovaikuttamisen suojaus kunnossa, mutta puolustus tulisi olla samoin tavoin rakennettu kuin hyökkäys toimii. Todennäköistä on, että Suomeenkin kohdistuu informaatiovaikuttamisen vyöry, joka kannattaa kohdata pää kylmänä. Vastataan faktoilla takaisin, korostaa Kari.


Filosofian tohtori, eversti (evp) Martti J Kari on Jyväskylän turvallisuus ja strateginen analyysi -maisteriohjelman opettaja. Kari palveli pääosan urastaan, vuodet 1988-2017 sotilastiedustelussa. Kari opettaa myös yrityksille ja yhteisöille muutosjohtamista, strategista tiedustelua, tiedusteluanalyysiä, informaatiovaikuttamista, kyberturvallisuutta ja hybridiuhkiin liittyviä aiheita.

Yhteystiedot: martti.j.kari@saxorum.net ja 040 5076918. LinkedIn 

Yritysturvallisuusvaliokunta yritysturvallisuuden asialla

Helsingin seudun kauppakamarin yritysturvallisuustyö turvaa jäsenyritysten liiketoimintoja ja varmistaa yritystoiminnan jatkuvuuden poikkeustilanteissa.  

Lisätietoa yritysturvallisuusvaliokunnasta

Lue myös

Viikon kysymys: korvauksen maksaminen arkipyhiltä

Viikon kysymys tuo vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Miten lomautus tehdään vähintään 20 työntekijän yrityksessä?

Yrityksissä, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää, sovelletaan yhteistoimintalaissa säädettyjä menettelytapoja.

Tilapäiset työlakien muutokset tulevat voimaan 1.4.2020

Muutosten myötä työnantajat voivat sopeuttaa toimintaansa nykyistä nopeammin koronavirusepidemiasta aiheutuvaan äkilliseen ja voimakkaaseen tuotteiden ja palveluiden kysynnän heikentymiseen.