Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki J. Perälän blogikirjoitus koronaepidemiasta.

Katse eteenpäin

Yritysten toiminta on kohdannut uusia vaikeuksia koronaepidemian jatkumisen myötä. Hallituksen toimiin itse epidemian torjumisessa ollaan yrityksissä suhteellisen tyytyväisiä. Valtaosa yrityksistä on kuitenkin tyytymättömiä tapaan, jolla epidemian aiheuttamaan talouskriisiin on hoidettu.

Tiedot ilmenevät kauppakamarien jäsenkyselyistä, joihin on vastannut poikkeuksellisen suuri määrä yrityksiä. Jäsenkyselyiden avulla olemme koonneet päiväkohtaista tietoa yritysten tilanteesta ja välittäneet sitä ministereille, virkamiehille, kansanedustajille ja kuntien päättäjille.

On tärkeää, että päätöksentekijöillä on todellista tietoa tehtyjen ja suunniteltujen toimien vaikutuksista yrityksiin ja talouteen. Kaikille jäsenkyselyihin vastanneille haluammekin esittää nöyrän kiitoksemme.

Yritykset kohtasivat kriisin vaikutukset kertarysäyksellä. Monelta yritykseltä romahti koko liiketoiminta epidemian edetessä tai sen torjumiseksi päätettyjen rajoitusten vuoksi. Menetysten kompensaatioiden säätäminen ja käytännön tukipäätökset ovat sen sijaan kestäneet viikkotolkulla eikä niiden toimeenpano ole aina ollut luottamusta herättävää. Esimerkiksi ravintoloiden tuki kattaa vain pienen osan kustannuksista, jotka yrityksille aiheutuivat, kun toiminta pysäytettiin eduskunnan päätöksellä. Tapahtumajärjestäjät jäivät ilman sitäkään tukea. Kauppakamarit esittivät alun perin, että harkinnanvaraisten tukipäätösten sijasta valtaosa yritystoiminnan turvaamiseksi tarvittavista tuista olisi järjestetty sosiaaliturva- ja eläkemaksujen määräaikaisten vapautusten avulla. Tällainen tuki olisi automaattisesti kohdistunut niihin yrityksiin, jotka kriisin aikanakin pitävät yllä työllisyyttä.

Tukipäätökset on vietävä maaliin joustavasti ja ripeästi niin, ettei tukibyrokratiasta aiheudu yrityksille uusia rasitteita.

Tukien tarkoitus on turvata yritystoiminnan edellytykset ja suomalaisten työpaikat kriisin jälkeenkin, ei uusien normien keksiminen tai valvonnan lisääminen. Yrityksille on nyt annettava mahdollisuus toipumiseen ja uuden pohjan hakemiseen purkamalla tehtyjä rajoituspäätöksiä joustavasti.

Tukipäätösten avulla voidaan osa yrityksistä saattaa pahimman kriisin yli. Niiden jälkeen päätöksentekijöiden on kuitenkin suunnattava katseensa uuden kasvun edellytysten turvaamiseen. Valtion tämän vuoden lisätalousarvioissa ja ensi vuoden talousarviossa on uskallettava käynnistää investointeja, jotka elvyttävät koko taloutta ja vievät maan kilpailukykyä selvästi eteenpäin. Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen sekä infran kehittämiseen tulevat nyt todella tarpeeseen.

Tutkimus- ja kehitystoiminnalla luodaan pohjaa uusille innovaatioille ja niiden avulla yritystoiminnalle. Panostuksia uusien innovaatioiden kehittämiseen ja kaupallistamiseen on lisättävä niin korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa kuin yrityksissäkin.

Toimivat liikenneyhteydet ovat tärkeimpiä yritysten sijaintipaikkapäätöksiin vaikuttavia tekijöitä.

Suomalainen tuotanto joutuu sijaintimme vuoksi kärsimään kilpailijamaita korkeammista logistiikkakustannuksista.

Niitä pitää pystyä alentamaan panostamalla rata- ja tieyhteyksien parantamiseen. Aivan erityisesti on huolehdittava sujuvista viennin yhteyksistä. Tämä edellyttää panostuksia satamiin johtaviin väyliin.

Samalla kansalaisia on rohkaistava niin, että yksityinen kulutus toipuu koronakriisin aiheuttamasta sokista. Paras keino tähän ovat tuloveron kevennykset, joiden avulla ostovoimaa saadaan vahvistetuksi. Vaikka ne jouduttaisiin rahoittamaan julkista velanottoa kasvattamalla, ovat riskit pieniä. Nollakorot pitävät tästä huolen. Paljon kalliimmaksi julkiselle taloudelle tulee, jos ostovoimaa ei rohkaista.

Maan hallitus on suurten ratkaisujen edessä, kun lähivuosien budjeteista päätetään. Oleellista on, että talouden uuden kasvun edellytyksiin panostetaan nyt tosissaan. Katseet on uskallettava pitää suunnattuina eteenpäin.

Lue myös

Lausunto: Luonnos Helsingin asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaksi 2024 (AM-ohjelma)

Helsingin kaupunginkanslia on pyytänyt kauppakamarin lausuntoa luonnoksesta Helsingin asumisen ja siihen...

Nyt on aika nostaa naisia johtoryhmiin

Keskuskauppakamari julkaisee kolme kertaa vuodessa naisjohtajakatsauksen, jossa mitataan naisten osuuksia pörssiyhtiöiden jäsenistä. Seurantaa on tehty vuodesta 2011...

Kehityskatse asukkaisiin ja tavaravirtoihin

Keskustatunneli, kehäteiden kunto ja kapasiteetti, sisääntuloväylät ja sujuvat yhteydet satamiin ja lento­kentälle, kävelykadut ja bulevardit sekä raideliikenne­hankkeet....