Miksi aikuisen ihmisen on niin vaikea oppia (tai haluta oppia) uutta?

Aikuisten ongelma on se, että ei haluta oppia uutta tai halutaan oppia vain sellaista, joka vahvistaa entistä tietoa tai ajatuksia. Taito oppia uutta on kuitenkin aivan keskeinen iästä riippumatta, Kirsti Lonka avasi esityksensä Reijo Karhista siteeraten.

Tappava kaksoiskierre

Kirsti Lonka näkee työelämän vaarana tappavan kaksoiskierteen. – On vaikea luopua uskomuksista ja vanhoista ajatuksista samalla, kun pitäisi toteuttaa uusia velvollisuuksia. Jostain on kuitenkin pakko luopua tai jotain muuttaa. Päällekkäisiä systeemejä, kuten paperista ja sähköistä kalenteria, on kuormittavaa ylläpitää. Velvollisuudentunto uuvuttaa sitä enemmän, mitä monimutkaisempi toimintaympäristö on (Jari Hakanen). Uskomukset ovat myös osa identiteettiä ja siksikin pysyviä. – Ylipäätänsä keskiarvoajatukset ovat ”so last season”, mikä näkyy asenneilmapiirissäkin, toteaa Lonka.

Innovatiivisuuden harha

– Suomalaisen koulutuksen ja työn on ollut vaikea uudistua. Me pidämme itseämme innovatiivisina, mutta Hofstede Insightsin tutkimuksen mukaan Suomi sijoittui hämmästyttävän matalalle vertailussa tulevaisuuteen suuntautumisessa ja vanhasta luopumisessa verrattuna Eestiin, Japaniin ja Taiwaniin.

Isot oivallukset edellyttävät historian ja tulevaisuuden oivaltavaa yhdistämistä, missä Suomi ei ole parasta a-ryhmää.

Kriittinen ajattelu on omien ajatusten kyseenalaistamista

– Aikuisen oppimisen esteitä ovat usein leimat, joita olemme lyöneet itseemme. Ajattelutapamme on jumiutunut, toimimme autopilotilla. Toteamus, että on liian vanha digitaaliseen maailmaan tai ei omista kielipäätä, antaa oikeutuksen olla yrittämättä, kun asia tuntuu vaikealta.

Onnistuminen ei kuitenkaan ole ominaisuus, vaan seurausta toiminnasta, yrittämisestä.

Monet esteet ovatkin seurausta aiemmista epäonnistumisista ja pettymyksistä. Onnistuminen on jatkuvaa luovaa epäonnistumisista toipumista, Kirsti Lonka kiteyttää yrittämisen, erehtymisen ja onnistumisen kautta oppimisen.

Työn imua lisää!

– Vaatimukset – resurssit –malli tarkoittaa, että työn vaatimukset ovat tasapainossa voimavarojen kanssa.

Voimavarana voi olla esimerkiksi sinnikkyys, kontrollin tunne omasta työstä, toimiva kommunikaatio, harrastukset, työn ulkopuolinen elämä, sanoo Lonka.

Jotta pärjäämme tulevaisuudessa, on meidän saatava myös virtauskokemuksia. Virtauskokemuksessa ihminen tempautuu jonkin toiminnan suorittamiseen niin keskittyneenä, että unohtaa ympäristöön, itseensä ja muihin asioihin liittyvät huolensa ja epävarmuutensa. Ajantaju katoaa.
– Toimintaa, joka johtaa toiminnan monimutkaisuuden kasvamiseen ja ihmisen älylliseen kehitykseen, tulee ehdottomasti lisätä, Lonka toteaa.

Kirstin 5 K

Lonka haastaa meitä katsomaan peiliin viiden k:n kautta:

Kunnioita, Kuuntele, Kiinnostu, Kannusta, Kiitä

Lopuksi Kirsti Lonka tuo vielä terveiset suomalaiseen johtamiskulttuuriin. – Sellainen esimies, joka yrittää olla täydellinen, ahdistaa työntekijöitä, ja he alkavat pelätä virheitä.