”Osaamistarpeiden ennakointi entistä tärkeämpää”

VTT:n rekrytoinneissa koveneva kisa osaajista näkyy jo tekoälyn kaltaisilla erikoisalueilla.

Teknologian tutkimuskeskus VTT on hyvä esimerkki pääkaupunkiseudun yrityksestä, joka on hyvin riippuvainen eri alojen huippuosaajista. Reilusta 2000 työntekijästä yli 80 prosenttia on suorittanut korkeakoulututkinnon. Tohtoreita ja lisensiaatteja on henkilöstöstä noin kolmannes.

– Työllistämme erityisesti tekniikan, luonnontieteiden sekä myös humanististen alojen osaajia. Myös muun muassa kaupallisen, taloudellisen ja hallinnollisen alan osaajat löytävät meiltä paikkansa, VTT:n rekrytoinneista ja työnantajamielikuvasta vastaava Iris Lagerström sanoo.

VTT:llä on Suomessa toimintaa useilla paikkakunnilla, joten työvoiman saatavuutta katsotaan koko valtakunnan näkökulmasta.

– VTT:n tarvitsemia osaajia koulutetaan usealla paikkakunnalla, ja rekrytoimme myös eri puolilta Suomea. Tilannetta helpottaa, että tutkijauralle lähtevät ovat lähtökohtaisesti varsin halukkaita liikkumaan paikkakunnalta toiselle. He ymmärtävät, että työhön liittyy usein muuttoja Suomessa ja maan rajojen ylikin, henkilöstön ja johtamisen kehittämisestä vastaava Sari Ek-Petroff sanoo.

Yritysten tarpeita on kuunneltava

Sari Ek-Petroff (edessä vasemmalla) ja Iris Lagerström
(Kuva: Matti Remes)

Ek-Petroffin mukaan VTT on toistaiseksi onnistunut täyttämään varsin hyvin avoinna olleet työpaikat. Hän sanoo kuitenkin, että kilpailu osaajista kiristyy vuosi vuodelta. Orastava asiantuntijapula ei johdu vain nousukaudesta, vaan työmarkkinoille heijastuvat myös uusien teknologioiden tuomat osaamisvaatimukset.

– Joillakin tietyillä erityisaloilla rekrytoinnit ovat jo selvästi haasteellisempia. Esimerkiksi tekoälyyn perehtyneistä asiantuntijoista kilpailevat nyt kaikki toimialat kaikkialla maailmassa. Osaamiskapeikkoja on nähtävissä myös muilla Suomelle tärkeillä toimialoilla, esimerkiksi biotekniikassa ja uusissa energiateknologioissa, Ek-Petroff mainitsee.

Hänen mielestään maailman nopea muutos tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämisessä. Hän toivoo entistä parempaa ennakointia, kun aloituspaikoista ja koulutuksen resursoinnista tehdään päätöksiä.

– Nyt päätöksiä tehdään liian reaktiivisesti. Yritysten näkemyksiä tulisi ottaa huomioon aiempaa paremmin. Esimerkiksi teknologiassa niillä on hyvä näkemys, mihin ollaan menossa ja millaista osaamista tulevina vuosina tarvitaan.

Myös ulkomailta tarvitaan osaajia

Ek-Petroffin mielestä on selvää, että pienen maan omat korkeakoulutetut eivät riitä tyydyttämään tulevia tarpeita.

– Emme voi jäädä saarekkeeksi erillään muusta maailmasta. Tarvitsemme osaajia muualta. Yhtä lailla on tärkeää, että suomalaiset käyvät vaihdossa ulkomailla ja laajentavat näin omaa osaamistaan.

Lagerströmin mielestä asettuminen Suomeen on turhan byrokraattinen prosessi varsinkin EU:n ulkopuolelta tuleville työnhakijoille. Erityisosaajien töihin pääsyä tulisi nopeuttaa lähtömaasta riippumatta.

– Huippuasiantuntijalla voi olla vireillä hakemuksia muihinkin maihin, joten suomalaisen byrokratian hitauden vuoksi hän saattaakin valita toisen maan, jos työlupaa joutuu odottamaan 3–6 kuukautta.

– Tavoittelemillamme huippuosaajilla on tyypillisesti runsaasti valinnan varaa työpaikan ja työskentelymaan suhteen, Lagerström toteaa.

Lue myös:

Tervetuloa kanssamme uuteen normaaliin, hyvä asiakkaamme!

Syksyn koulutukset ja jäsentapahtumat ovat käynnistyneet. Ajantasainen koulutusvalikoimamme avautuu aina käyttöösi KauppakamariKaupasta. Tarjoamme suurimman osan syksyn tilaisuuksista turvallisuudesta huolehtien paikan päällä tai joustavasti etätoteuksina. Voit valita sinulle...

Pula opiskelupaikoista haittaa jo yrityksiä

Laurea-ammattikorkeakoulun kampuksella Tikkurilassa opiskelijat kiirehtivät luennoille ja valmistautuvat jo täyttä päätä syyskauden viimeisiin tentteihin. Rehtori Jouni Koski seuraa aulassa johtamansa...
Edellinen artikkeli Pula opiskelupaikoista haittaa jo yrityksiä Seuraava artikkeli Johtaja johtaa ihmisiä myös digiaikana