Markku Lahtinen on Helsingin seudun kauppakamarin johtaja, vaikuttamistyö.

Ruuhkamaksut olisivat päästövähennyskeinona epätasa-arvoinen ja elinkeinoelämän kannalta haitallinen – EI RUUHKAMAKSUILLE

Pääkaupunkiseudun 10 kehyskuntaa eli KUUMA-seutu, Helsingin sekä Uudenmaan Yrittäjät ja Helsingin seudun kauppakamari vastustavat ruuhkamaksujen käyttöönottoa pääkaupunkiseudulla. Ne lisäisivät suhteellisesti eniten matalapalkka-alalla työskentelevien työmatkakuluja. Ruuhkamaksut aiheuttaisivat hankaluuksia myös pienikatteiselle palvelutyölle, jossa joudutaan liikkumaan autolla päivän aikana paikasta toiseen.

Kuuma-seudun infograafi Ruuhkamaksut, päästöt ja pendelöinti.
Aalto-yliopisto ja VTT. (Klikkaamalla kuvaa näet siitä isomman version.)

Tuoreen selvityksen mukaan ruuhkamaksut kuormittaisivat erityisesti matalapalkka-aloilla työskentelevien taloutta ja jarruttaisivat KUUMA-seudun elinkeinoelämän kasvua. Kehyskunnat ja elinkeinoelämän järjestöt edellyttävät päästövähennyksiin toimivampia ratkaisuja.

Kehyskuntien asukkaista peräti 42 prosentin työpaikka sijaitsee oman asuinkunnan ulkopuolella. Kaikkien kuntien alueilla ei ole toimivaa joukkoliikennettä saatikka ratayhteyttä, joten työhön pääsy omalla autolla on ainoa mahdollisuus. Eritoten pienituloiset ja vuorotyötä tekevät työntekijät olisivat mahdollisen ruuhkamaksujärjestelmän suurimpia kärsijöitä.

Ruuhkamaksut on listattu yhtenä päästöjä vähentävänä keinona Hiilineutraalin liikenteen tiekartassa, ja niitä koskevan lainsäädännön valmistelu käynnistyy keväällä 2021. Elinkeinoelämä edellyttää toimivia ja alueellisesti tasa-arvoisia ratkaisuja hiilineutraaliuden saavuttamiseen.


EI RUUHKAMAKSUILLE – Pääkaupunkiseudun kehyskunnat, yrittäjät ja elinkeinoelämä: ruuhkamaksut olisivat päästövähennyskeinona epätasa-arvoinen ja elinkeinoelämän kannalta haitallinen.

– Helsingin seudun ruuhkamaksut olisivat epätasa-arvoistava ratkaisu KUUMA-seudun kunnille. Vetoamme tuoreen selvityksen pohjalta ruuhkamaksuja tehokkaampien päästövähennyskeinojen käytön puolesta. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan näitä ovat autokannan uudistaminen, liikennejärjestelmän tehostaminen sekä ja fossiilisten polttoaineiden hinnoittelu ja korvaaminen, sanoo KUUMA-seudun yhteistyöjohtaja Antti Kuusela.

– KUUMA-kunnat ovat sitoutuneet hiilineutraaliuden tavoittelemiseen, mutta keinot eivät saa olla epätasa-arvoistavia ja kehyskuntien elinvoimaa heikentäviä. Liikenteen päästöt edustavat 25 prosenttia kaikista maamme päästöistä. Suurimmat päästöt aiheutuvat kiinteistöjen lämmittämisestä. Kehäteiden varrella toimii paljon teollisuus- ja logistiikka-alan yrityksiä, joissa tuotetaan tuotteita ja palveluita pääkaupunkiseudulle ja joihin tullaan harvaan asutuista KUUMA-kunnista. Olisi perin outoa, jos näitä yrityksiä, jotka vahvistavat pääkaupunkiseudun elinvoimaa kuormitettaisiin ruuhkamaksuilla, Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtaja Markku Aalto toteaa.

– Koronakriisin jäljiltä kunnat eivät kaipaa työllistymistä heikentäviä keinoja alueelle. Seudullinen ruuhkamaksuratkaisu kohtelisi Helsingin seudun asukkaita ja yrityksiä epätasa-arvoisesti. Sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus ei toteutuisi, toteaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen.

– Lisävero elinkeinon harjoittamiselle olisi kohtuuton maallemme, joka tarvitsee nyt yrittämistä enemmän kuin koskaan. Kovasti kilpailuilla ja pienikatteisilla aloilla ruuhkamaksujen kustannuksia ei voi täysimääräisesti sisällyttää palveluhintoihin. Samoin lisäverolla rangaistaisiin työssäkäyviä työntekijöitä, sanoo Helsingin seudun yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen.

– Pääkaupunkiseutu on merkittävä työssäkäyntialue KUUMA-kuntien asukkaille. Ruuhkamaksu kohdentuisi epätasa-arvoisesti suoraan keskituloiselle kohderyhmälle, jolle oman auton käyttö voi olla kustannustehokkain liikkumismuoto. Ruuhkamaksujen sijaan olisi mietittävä julkisen liikenteen matkaketjujen edistämistä, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin toimitusjohtaja Marja Heinimäki toteaa.

– Liikumme päivittäin yhdeksällä yrityksen pakettiautolla pääkaupunkiseudulla. Kaikki asentajamme asuvat sellaisilla alueilla kehyskunnissa, että ruuhkamaksuja ei voisi välttää: töihin on tultava päivittäin Kehä III:n ulkopuolelta pääkaupunkiseudulle. Ilman autoja emme voi toimia, sillä työkalut eivät mahdu henkilöautoon eikä isoja koneita voi kuljettaa julkisilla liikennevälineillä. Lisäksi työkalut on kannettava autoon joka päivä, työmaalle ei voi jättää mitään, Klaukkalassa sijaitsevan rakennusalan yrityksen Kaluste ARKin toimitusjohtaja Ari Remahl sanoo.

Yhtenä osana KUUMAn selvitys viittaa Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä selvittävään 2018 MAL-barometriin, jonka mukaan suurin osa Helsingin kehyskuntien asukkaista kannattaa joukkoliikenteen kehittämistä sekä henkilöliikenteen sujuvuuden edistämistä. Sen sijaan ruuhkamaksuja ei keinona kannateta.

Tiivistelmä Sitowisen Kokemukset ruuhkamaksujen vaikutuksista ja käytännöistä -selvityksestä 10/2020

Lisätietoja:

Yhteistyöjohtaja Antti Kuusela, KUUMA-seutu liikelaitos,
puh. 040 318 2818, antti.kuusela@kuuma.fi

Puheenjohtaja Markku Aalto, Uudenmaan Yrittäjät,
puh. 040 500 6046 markku.aalto@yrittajat.fi

Johtaja Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari,
puh. 050 571 3564 markku.lahtinen@chamber.fi

Puheenjohtaja Mari Laaksonen, Helsingin Yrittäjät,
mari.laaksonen@yrittajat.fi, puh. 040 5780189


KUUMA-seudun kunnat toteuttavat ja toivovat tehokkaimpia päästövähennyskeinoja

KUUMA-seudun kuntia ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Kunnissa asuu 330 000 ihmistä, joista yli puolet käy seudun ulkopuolella töissä. Seutu jakautuu liikenteellisesti raide- ja bussikuntiin. Seudun omista työpaikoista noin 2/3 on palvelualoilla. Etenkin metalliteollisuus, logistiikka ja kuljetus ovat vahvoja toimialoja. KUUMA-seudun työttömyysprosentti on maan alhaisimpia.

KUUMA-seutu on vahvasti mukana fossiilittoman Suomen 2035 rakentamisessa ratkaisuilla, jotka ovat sen elinvoimaisuuden, talouden ja suomalaisen tasa-arvon näkökulmasta tehokkaimmat. Sen kunnat ovat sitoutuneet hiilineutraaliuden tavoittelemiseen joko HINKU-toimijoina tai erillisine tavoitteineen.

Lue myös

Kauppakamarikysely: Yritykset pitävät perusväylänpitoa kaikista tärkeimpänä tekijänä rahtiliikenteen toimintaedellytyksille ja työvoiman liikkuvuudelle

Huoli tieverkoston rapautumisesta toistui yritysten vastauksissa läpi Suomen ja perusväylänpidon tärkeys...

Lausunto: Hallituksen esitys ulkomaalaislain 5 luvun muuttamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt ulkomaalaislain 5 luvun ja siihen liittyvien lakien uudistamisesta lausuntoa. Helsingin...

Lausunto: Ympäristöministeriön ehdotus hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi

Huomioita alueidenkäytön kokonaisuudesta Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on yksi tämän...