Suomalaiselle osamiselle on kysyntää Keski-Amerikan ja Karibian maissa

Keski-Amerikan ja Karibian kauppaseminaarin järjestivät 13. maaliskuuta yhteistyössä ulkoministeriön Latinalaisen Amerikan ja Karibian yksikkö, Business Finland ja Suomalais-Latinalaisamerikkalainen kauppayhdistys.

Keski-Amerikan ja Karibian kauppaa ja investointeja edistävän Caribbean Councilin toimitusjohtajana Lontoossa toimii Chris Bennett. Caribbean Council on alueen kiistaton asiantuntija, sillä sen jäsenet ovat käyneet kauppaa alueella jo 1700-luvulta lähtien. Bennett myönsi alueen monimutkaisuuden: käytännöt ja toimintatavat vaihtelevat maittain.

Alueella kysyntää suomalaisosaamiselle

Suomalaisyrityksille Bennett nosti esiin neljä mahdollisuuksien alaa:

• energia- ja kaivannaisteollisuuden,
• kuljetuksen,
• matkailun, sekä
• hurrikaanituhoihin liittyvän jälleenrakennuksen. (Vuoden 2017 hirmumyrskyjen tuhot lasketaan tietyissä alueen maissa useamman vuoden BKT:n suuruisina, joten kysyntää tulee riittämään vielä pitkään.)

Energia-alalla suomalaista Wärtsilä on jo pitkään toiminut Keski-Amerikassa ja Karibian valtioissa. Se rakensi ensimmäisen voimalaitoksensa El Salvadoriin 1990-luvun alussa, ja nyt se on läsnä lähes kaikissa alueen maissa. Wärtsilän Harri Antikaisen päällimmäinen neuvo alueelle siirtyville suomalaisille oli hankkia hyvä paikallinen kumppani.

Karibian kiertävä suurlähettiläs Jukka Pietikäinen tarjosi suomalaisyrityksille palvelujaan. – Olen valmis toteuttamaan vaikkapa vain muutaman yrityksen kanssa ’mini fact finding –matkoja’”, jos kiinnostusta riittää, sanoi Pietikäinen.

Matkailu on ylivoimaisesti tärkein alueen elinkeino, sanoi Bennett. Matkailuelinkeinoon liittyvät esimerkiksi edullisen sähkön saanti ja matkailijoiden käyttämät tuotteet, kuten elintarvikkeet, joista on kysyntää. Costa Rica on johtava matkailumaa, jonka kaltaista brändiä tavoittelevat nyt myös Nicaragua, Guatemala ja El Salvador. Kuuba on avaamassa omistusta ulkomaalaisille.

Kaupallisen integraation tiellä, mutta kuljettavaa vielä riittää

Suomalaisten kaupankäyntiä helpottavat EU:n solmimat vapaakauppasopimukset niin Keski-Amerikan maiden kuin Karibian yhteisön kanssa, totesi valtiosihteeri Matti Anttonen avauspuheenvuorossaan. Samoin ehdoin voi käydä kauppaa esimerkiksi Keski-Amerikassa, kun on pään avannut yhteen maahan.

Lisäksi tulliliitot helpottavat toimintaa, vaikka integraatio ei ole alueella kovin pitkällä. Honduras ja Guatemala ovat solmineet tulliliiton, johon liittymiseksi El Salvador muokkaa parhaillaan lainsäädäntöään. Myös Nicaragua on kiinnostunut liittymään. Nicaraguan suurlähettiläs Ricardo Alvarado ehdottikin, että suomalaiset yritysvaltuuskunnat voisivat tehdä useamman Keski-Amerikan maan tutustumismatkan.

Seminaaripäivän aikana ilmeni kuitenkin useampaan otteeseen, että todellisuus ei käytännössä aina vastaa sitä, mitä paperilla on sovittu. Kauppa- ja tullisopimusten toimeenpanossa riittää vielä parannettavaa.

Taloudellisesti, kielellisesti, kulttuurisesti, poliittisesti ja oikeudellisesti kirjava kokonaisuus

Karibian valtiosta suurin osa on englanninkielisiä Ison-Britannian entisiä alusmaita. Väkiluvultaan ja taloutensa koon perusteella näistä suurimmat ovat Jamaika sekä Trinidad ja Tobago. Espanjankielisiin lukeutuvat Kuuba ja Dominikaaninen tasavalta. Karibian ainoa vähiten kehittyneisiin maihin lukeutuva maa on ranskankielinen Haiti.

Karibian yhteisöön luetaan myös Suriname ja Guyana Etelä-Amerikassa. Guyana on Bennettin mukaan mielenkiintoinen siksi, että siellä on hiljattain löydetty uusia, merkittävä öljy- ja kaasuvarantoja. Oikeusjärjestelmiä alueella on jopa 32 erilaista.

Dominikaanisen tasavallassa talouskasvu on ollut Latinalaisen Amerikan ripeintä. Maan vientiorganisaation edustaja Ebell de Castro mainitsi BKT:n kasvun vuosina 2012–2016 olleen 6,5 %. Lukuisat vapaakauppa-alueet ovat de Castron mukaan Dominikaanisen tasavallan valttina kilpailussa sijoittajista.

Keski-Amerikan maista Panama on Dominikaanisen tasavallan lailla ripeästi kasvava talous. Suurlähettiläs Jaime Ortega totesi talouskasvun ennusteeksi 5,8 % tänä vuonna. Kun esimerkiksi Guatemala ja Honduras panostavat vahvasti tuotantolaitosten kehittämiseen, vaikka ovat myös nousevia call center -maita, niin Panama vastaavasti on palveluiden maa: niin logistisesti Amerikoiden välissä Panaman kanavan ja satamateollisuuden kautta kuin pankkitoimijana.

– Älkääkä uskoko kaikkea mitä mediasta luette, vinkkasi Ortega, entinen pankkiiri itsekin.

Seminaarin esitelmät