fiiliskuva

Liiketoimintamahdollisuuksia Latinalaisesta Amerikasta

Koronapandemia on kurittanut Latinalaisen Amerikan talouksia, mutta nyt taloudet kasvavat nopeasti. Väestö on koulutettua ja alue on kuuluisa luonnonrikkauksistaan. Toki haasteitakin riittää. Suomi tunnetaan Latinalaisessa Amerikassa. Opetus-, terveys- ja infrasektorit sekä ympäristöön liittyvät ratkaisut tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityk­sille.

Brasilia – mahdollisuuksien maa

Brasilia on maailman kahdeksanneksi suurin talous, ja pinta-alaltaan ja asukasluvultaan se on maailman viidenneksi suurin. Jo pelkästään Sao Paulon osavaltion talous on suurempi kuin koko Argentiinan. Brasilia on Suomen suurin vientikumppani Latinalaisessa Amerikassa. Suomalaiset yritykset on päässeet markkinoille suhteellisen nopeasti ja menestyneet. Suomalaisia yrityksiä alueella on noin 50–60, mikä on vain neljännes ruotsalaisten ja tanskalaisten yritysten lukumäärästä (noin 200 molemmilla). EU:n ja Mercosurin välisen vapaakauppasopimuksen odotetaan lisäävän suomalaisten yritysten kiinnostusta Brasiliaa kohtaan. Sopimuksen ratifiointi on kesken. Se odottanee, että vaalit Saksassa, Ranskassa ja Brasiliassa on pidetty.

Brasilia tarjoaa edelleen useita liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Suomalaiset yritykset ovat toimineet perinteisesti metsäteollisuus ja -teknologia-, kaivos-, energia-, meri- ja viestintäsektoreilla. Kasvavavia aloja ovat terveydenhuolto, biotalous, koulutus, esineiden internet ja kiertotalous, toteaa suurlähettiläs Jouko Leinonen.

Brasiliassa on meneillään kunnianhimoinen yksityistämisohjelma (sanitaatio, infrastruktuuri). EU:n ja Mercosurin välinen sopimus tulee pakottamaan Brasilian sitoutumaan voimakkaammin ympäristösuojeluun. Rokotusten odotetaan etenevän ja talouden palaavan normaaliin ennen vuoden loppua, elleivät viruksen muunnelmat vaikuta rokotteiden tehoon. Odotettu julkisen sektorin uudistus ja verouudistus ovat kohdanneet esteitä kansallisessa kongressissa. Covid-19 on lisännyt taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta maassa.

Monipuolinen Meksiko – talous kasvussa

Meksiko on maailman 15. suurin talous ja 13. suurin maa pinta-alaltaan. Meksiko on Latinalaisen Amerikan kolmanneksi suurin maa ja toiseksi suurin talous. Väestö on nuorta. Maa on luokiteltu ylemmän keskitulotason maaksi.

Lähes kaikki yhteiskunnan ja liike-elämän toiminnot on avattu pandemian jälkeen. Hybridimalli on suosittu eri elämän osa-alueilla ja liiketoiminnassa. Meksiko on kärsinyt pandemiasta, mutta maassa ei ole ollut levottomuuksia. USA:n raja on ollut suljettu. Rahtiliikenne on ollut sallittua. Pandemian aikana vahvistui ymmärrys USA:n ja Meksikon taloustuotannon ja kulutuksen keskinäisriippuvuudesta, sanoo suurlähettiläs Päivi Pohjanheimo.

Meksikon talouden uskotaan kasvavan 5 prosenttia vuonna 2021 ja saavuttavan pandemiaa edeltävän tason vuonna 2024. USA:n talouden elpyminen, kotimaisen kysynnän kehitys, investointien houkuttelu ja matkailualan tilanteen parantuminen yhdessä yleismaailmallisen taloudellisen tilanteen kanssa vaikuttavat Meksikon talouden kohentumiseen tulevina vuosina.

Meksikon asema USA:n läheisyydessä on hyvä. Talouspoliittisia uudistuksia tarvitaan. Matalimmat palkat ovat nousseet. Julkinen sektori mukaan lukien opetussektori on joutunut säästö­kuurille. Valtio katsoo, että elvytystoimia ei tarvita. Säästölinja, sukulaisten rahalähetykset ja USA:n kysyntään liittyvän tuotannon ja viennin jälleen käynnistäminen nähdään keinoina nousta pandemiasta.

Meksikolla on 12 vapaakauppasopimusta 46 maan kanssa, 32 kahdenvälistä kauppasopimusta, ja se on jäsen lisäksi 10 alueellisessa kaupan integraatiota edistävässä sopimuksessa. Näihin sopimuksiin kuuluvat maat kattavat 60 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Näistä tunnetuin on uudistettu Nafta-sopimus, USMCA. Sopimusneuvottelut Etelä-Korean ja toisaalla Ison-Britannian kanssa ovat käynnissä. Neuvotteluissa EU:n ja Meksikon välisestä uudistettavana olevasta vapaakaup­pasopimuksesta on päästy monissa kohdin sopimukseen, mutta sopimus odottaa yhä lopullista hyväksyntää. Suomella on investointisopimus ja kaksinkertaisen verotuksen estävä sopimus Meksikon kanssa.

Älykkäät ratkaisut, bio- ja kiertotalous, koneenrakennus- ja terveyssektori, kaivosteollisuus ja digitalisuus sekä koulutus- ja puolustussektori tarjoavat suomalaisille yrityksille liiketoiminta­mahdollisuuksia. Meksikon ennustettavuuden ja luotettavuuden arvioidaan kasvavan tulevina vuosina. Valmisteilla oleva energiareformi herättää yhä huolta kansainvälisissä investoijissa.

Chile – matkalla kohti kestävää kasvua

Keväällä 2021 Chilessä valittiin 155-jäseninen perustuslakikonventti kirjoittamaan perustuslakia. Suurin osa valituista henkilöistä tulee eliitin ulkopuolelta. Konventti käyttää enimmillään vuoden uuden perustuslain kirjoittamiseen ja tekstistä käytävään keskusteluun. Sen jälkeen kansalaiset äänestävät uudesta perustuslaista. Ellei uusi perustuslaki saa yli 50 prosentin kannatusta, vanha perustuslaki jää voimaan. Uusi presidentti ja kongressi valitaan 21.11.2021.

Chilen talouden uskotaan kasvavan jopa 10,3 prosenttia tänä vuonna ja 3,3 prosent­tia ensi vuonna. Kuparin maailmanmarkkinahinnan nousu helpottaa Chileä selviytymään koronapandemian aiheuttamasta talouskasvun heikkenemisestä. Inflaatio on kiihtynyt, mutta sen oletetaan jäävän 4 prosenttiin tulevina vuosina. Talouskuristaan tunnettu Chile on pandemian vuoksi velkaantunut, mutta vähitellen velan määrää pyritään taas pienentämään.

Chile haluaa olla hiilineutraali maa vuonna 2050. Tuuli- ja aurinkoenergia on otettu enenevässä määrin käyttöön. Chilessä panostetaan vihreään vetyyn. Kiertotalous yhdistää Suomea ja Chileä. Sitra tunnetaan maassa. Huawei voitti 5G-verkkokaupan, mutta muillekin toimijoille on tilaa digitalisaation edetessä, kertoo suurlähettiläs Eija Rotinen.

Suomi vie koneita, laitteita ja paperia Chileen ja tuo sieltä raaka-aineita (etenkin kuparia) ja elintarvikkeita (hedelmiä ja viinejä).

Chilellä on 30 vapaakauppasopimusta, jotka kattavat 65 maata. EU-Chile assosiaatiosopimus on uudistusvaiheessa.

Uruguay, Paraguay, Argentiina – erilaisissa kehitysvaiheissa

Uruguayssa kestävän kehityksen tavoitteet luovat liiketoimintamahdollisuuksia useilla toimialoilla kuten maa- ja metsätalousteollisuudessa, puurakentamisen ja kiertotalouden kehittämisessä sekä koulutuk­sessa, toteaa kansainvälisen liiketoiminnan erityisasiantuntija Heta Pyhälahti.

Uruguay on taloudellisesti ja poliittisesti vakaa maa, jossa korruptio on alhainen ja liiketoiminta­ympäristö suotuisa ulkomaalaisille toimijoille ja investoinneille.

Uruguay on tunnettu suomalaisten yritysten tekemistä investoinneista metsäteollisuuteen. Metsäteollisuus tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia myös pk-sektorille. Uruguayssa keskustellaan aktiivisesti metsätaloudesta, puurakentamisesta ja kestävästä rakentamisesta. Uruguay haluaa ratkaista asuntopulan ja kehittää metsätoimialaansa. Suurlähetystö järjestää puurakentamisen virtuaalityöpajoja ja webinaareja, joihin ovat tervetulleita yksityisen sektorin yritykset.

Uruguay uudistaa opetussuunnitelmansa. Suomalaisia toimijoita toivotaan mukaan kehittämään koulutussektorin digitalisointia. Uruguayssa on otettu käyttöön alueen ensimmäinen 5G-verkko. Maataloudessa on käytetty suomalaisia ratkaisuja. Uruguaysta tuodaan selluloosan lisäksi muun muassa lihaa.

Paraguay on jokien maa. Joet yhdistävät Paraguayn Atlantin valtamereen. Maa houkuttelee ulkomaisia investointeja ja toimijoita kevyellä verotuksella (11 %) ja matalilla kustannuksilla muun muassa sähkön ja työvoiman osalta. Paraguayssa useat toimialat ovat vielä kehityksensä alussa.

Ruotsalaiset investoivat metsäteollisuuteen Paraguayssa. Samalla suomalaisille teknologia-alan toimijoille avautuu liiketoimintamahdollisuuksia. Paraguay haluaa myös panostaa digitalisaatioon ja parantaa yhteyksiään.

Argentiina on pinta-alaltaan suuri maa, jolla on paljon luonnonrikkauksia. Maatalous pitää maan taloutta hengissä. Kuluva vuosi on ollut paras soijan satovuosi, jolloin maataloudessa on voitu uudistaa konekantaa. Tietotekniikkasektorilta on noussut yksisarvisia, jotka toimivat laajasti vientimarkkinoilla. Argentiinalaiset koodarit ovat olleet kysyttyjä USA:ssa ja muuallakin.  Liuskeöljy- ja liuskekaasuesiintymät ovat merkittävät – maakaasua viedään jälleen Brasiliaan ja Chileen. Kaivosalan hankkeet odottavat kansainvälisten toimijoiden investointeja ja maan talouden kohentumista.

Peru – kasvu-uralla

Perun BKT kasvaa jopa 12 prosenttia vuonna 2021 ja palaa koronapandemian edeltäneelle tasolle. Kasvua kiihdyttävät mineraalien, erityisesti kuparin korkea maailmanmarkkinahinta ja maatalouden vientibuumi. Vuosina 2022-2025 BKT:n kasvun odotetaan olevan noin 3 prosenttia. Vaalireto­riikas­ta on siirrytty realismiin. Presidentti Castillo kuuntelee yksityistä sektoria ja ulkomaisia investoijia. Kaivosyritysten ja maakaasun viejien verotusta halutaa lisätä, mutta yritysten kansallistamista ei ole havaittavissa.

Kaivostoiminta on kasvun mottorina. Koulutusvienti julkiselle ja yksityiselle sektorille sekä yhteistyö Perun opetusministeriön kanssa tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. ICT- infrastruktuurin kehittäminen, digitalisaation edistäminen ja kiertotalous ovat myös aloja, joilla suomalaiset yritykset voivat löytää uutta liiketoimintaa, toteaa suurlähettiläs Jukka Pietikäinen.

Ecuador – houkuttelee uusia investointeja

Kesäkuussa valtaan astunut presidentti Lasso pyrkii aktiivisesti sitomaan uusia vapaakaup­pasopimuksia ja tuomaan maahan ulkomaisia investointeja muun muassa USA:sta ja EU:sta. Tavoitteena on raakaöljyn tuotannon tuplaaminen ja kaivostoiminnan tuntuva kasvattaminen. ICT infrastruktuurin kehittäminen on alkanut hyvin. Nokia rakentaa maahan ensimmäistä 5G-verkkoa. Haasteita reformien läpiviemiseen tuovat kongressi ja alkuperäiskansojen vastustus

Bolivia – talous riippuvainen maakaasun ja litiumin viennistä

Valtion suuri rooli taloudessa, keinotekoisen arvokas valuutta ja riippuvuus harvoista raaka-aineista tuovat haasteita Boliviassa. Valtion kultavarannot ovat huvenneet vauhdilla, kun niitä on käytetty valuuttakurssin pitämiseksi vuoden 2011 tasolla. Riskinä on hallitsematon devalvaatio. Valtion­talous on riippuvainen maakaasun ja litiumin viennistä. Mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille avautuu teknologiaviennissä, kun ICT-infrastruktuuri kehittyy.

Karibian alue – vienti kasvussa

Karibian alueen väkiluku on noin 40,6 miljoonaa. Väkiluvultaan suurimmat maat ovat Haiti, Kuuba ja Dominikaaninen tasavalta. Suomen vienti alueelle oli noin 90 miljoonaa euroa ja tuonti noin 17 miljoonaa euroa vuonna 2020. Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat ruoka ja juoma, tupakka, kemikaalit, öljy, kaivostoiminta ja matkailu, kertoo Suomen Karibian kiertävä suurlähettiläs Pertti Ikonen.

Liiketoimintamahdollisuuksia tarjoavat kiertotalous, koulutus, energia, metsätalous, terveystek­nologia, ICT ja meteorologia. Uusia markkinamahdollisuuksia on Guayanan ja Surinamin öljy- ja energiakentillä ja Dominikaanisen tasavallan vesisektorilla.

Kuubassa hallitus on vapauttanut taloutta kesäkuun mielenosoitusten jälkeen. Pk-yrittäminen on mahdollista, ja kilpailu valtion yhtiöiden kanssa sallitaan. Kuuba tunnetaan sikarien ja rommin viejänä. Talousuudistukset tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia.

Dominikaaninen tasavalta on alueen nopeimmin kasvava talous. Sen bruttokansantuote on vähän isompi kuin Bulgarian. Alueella on verovapaita alueita ja satamia, mikä houkuttelee yhdysvalta­laisia yrityksiaä maahan. Uutta virtaa maan talouteen on tuonut yritysten tuotantoketjujen uudelleenorganisointi sen jälkeen, kun konttikuljetukset ja tuotanto Kiinassa ovat kallistuneet.

Dominikaanisessa tasavallassa on teollisuustuotantoa, joten se ei ole niin riippuvainen turismista kuin muut maat. Vesi- ja jätesektori sekä vihreän energian ratkaisut tarjoavat yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia. Tämän vuoksi ulkoministeriö, Finnpartnership, UNDP ja paikallinen järjestö CONEP järjestävät Santo Domingossa 17.11. Doing Sustainable Business with Finland tapahtuman, johon suurlähettiläs Ikonen kehotti matkaamaan mukaan.

Kolumbia – investoi digitalisaatioon, kiertotalouteen ja koulutukseen           

Kolumbian talous on palannut nopeasti kasvu-uralle koronapandemian jälkeen. Poliitinen riski on maassa pieni. Kolumbia on OECD:n jäsen ja NATO:n kumppani.  Kolumbiaa pidetään eteläisen Latinalaisen Ameri­kan hubina. Maan pääkaupungista Bogotasta on suorat lennot Eurooppaan.

Kolumbia on vakaa ja markkinatalousmyönteinen demokratia. Kolumbia panostaa kiertotalouteen ja uusiutuvaan energiaan. Eri alojen digitalisaatio on meneillään. Suomi tunnetaan koulutuksesta. Kiinnostusta suomalaista koulutusta kohtaan on hallituksessa ja kuntatasolla, sanoo suurlähettiläs Antti Kaski

Panamassa logistiikka ja digitalisaatio tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia. Venezuelan kehitystä seurataan.

Business Finland – palveluita yrityksille

Viime vuosina vähemmälle huomiolle jäänyt Latinalainen Amerikka tarjoaa useita liiketoiminta­mahdollisuuksia suurille ja pienille yrityksille. Alue on kärsinyt koronapandemiasta, mutta taloudet ovat siirtyneet nopeasti kasvu-uralle. Liiketoimintaympäristö muistuttaa monessa maassa eurooppalaista ympäristöä.

Brasiliassa yksityinen sektori tarjoaa markkinamahdollisuuksia terveyssektorilla. Chilessä yritykset, jotka voivat esittää hyviä referenssejä, ovat etulyöntiasemassa. Kaivossektorilla on kysyntää Chilessä, Perussa, Meksikossa, Kolumbiassa ja Dominikaanisessa tasavallassa. Uusia isoja paperi- ja selluteollisuuden investointeja on Brasiliassa, Chilessä, Uruguayssa ja Paraguayssa. Valmistavalla teollisuudella on mahdollisuuksia Brasiliassa, Meksikossa, Chilessä ja Kolumbiassa.

Terveyssektori (digitaaliset ratkaisut, telelääketiede, hallinnolliset ohjelmistot, tietojen hallinta ja analytiikka, vanhustenhoito), älykäs valmistaminen (prosessien automaatio ja tehokkuus, laadun hallinta, energiatehokkuus ja -luettavuus, varaston hallinta), kaivostoiminta ja metallit (vesihuolto, vaarallisten prosessien automatisointi, tietojen hallinta ja analytiikka, koneet, energiatehokkuus, tuotannon tehokkuus) sekä bio- ja metsätalous (raskas koneisto, koneet sellu- ja paperiteolli­suuteen, veden ja energian säästö, uudet biotuotteet) tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, kuvaa Heidi Virta Business Finlandista.

Kun yritys tarjoaa tuotteita ja palveluita, jotka sopivat loppukäyttäjän tarpeisiin, sillä on parhaat mahdollisuudet menestyä. Myynti- ja ylläpitopalveluita tulisi saada espanjan tai portugalin kielellä joko yrityksen oman toimiston tai edustajan kautta. Referenssit pitää olla kunnossa. Tuotteen ja palvelun pitää vastata Latinalaisen Amerikan kohdeloppuasiakkaan tarpeita, ja sen avulla usein myös vakuutetaan ostaja. Koska suomalaiset tuotteet ovat lähes poikkeuksetta korkealaatuisia ja kalliimpia kuin halvimmat tarjolla olevat, onnistuu suomalainen viejä parhaiten kohdistamalla markkinointi- ja myyntiponnistelut parhaisiin, suuriin ja paikallisiin toimijoihin, jotka katsovat koko kustannusrakennetta eivätkä tarkastele ainoastaan ostohintaa. Liike-elämässä muodollisuus on erittäin tärkeää kuten myös luottamuksen rakentaminen. Asiat saattavat edetä verkkaisesti, joten yrittäjien on oltava kärsivällisiä ja varattava tarpeeksi aikaa projekteille. Paikallinen hyvä partneri tai oma toimisto on tässä suureksi avuksi.

Business Finland, Enterprise Europe Network, Helsingin seudun kauppakamari, Suomalais-Latinalaisamerikkalainen kauppayhdistys ja ulkoministeriö järjestivät Latinalaista Amerikkaa käsittelevän webinaarin yhteistyössä 6.10.2021. Tilaisuus järjestettiin osana Kauppakamareiden kansainvälistymisviikkoa 2021, jossa Helsingin seudun kauppakamari ja Enterprise Europe Network olivat osaltaan mukana. Tilaisuuden esitykset löydät alemmasta linkistä.

Esitykset.

Lue myös

Mitä markkinamahdollisuuksia Puola, Tšekki, Slovakia ja Unkari tarjoavat suomalaisille yrityksille?

Tšekin bruttokansantuote on noin puolet ja Slovakian yksi kolmasosa Suomen bruttokansan­tuotteesta....

Kauppakamariryhmän kansainvälistymisviikko toi maailman yritysten lähelle

Suomalaisten yritysten uusien markkinoiden valloitusta ja kasvua tuettiin kansainvälistymisviikolla laajalla valikoimalla informatiivisia tilaisuuksia, joita kauppakamarit...