Toimitusjohtajalta: Aluepolitiikkaa opiskelupaikoilla

Korkeakoulujen aloituspaikat eivät suinkaan jakaudu sen mukaan, missä nuoria ja hakijoita on eniten, vaan Uusimaa jää vuodesta toiseen jälkeen muun maan tasosta. Opiskelijapaikoillakin on näet vuosikymmenten ajan tehty aluepolitiikkaa.  

Pääministeri Orpon hallitus sitoutui lisäämään korkeakoulujen aloituspaikkoja. Hallitusohjelman mukaan uusia aloituspaikkoja oli määrä suunnata erityisesti kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen, sekä aloille ja alueille, joilla ennakoidaan merkittävää työvoimapulaa.  

Hallitusohjelman tavoite ei ole tähän mennessä toteutunut. Vuonna 2025 koko Suomessa oli 0,92 korkeakoulun aloituspaikkaa jokaista toisen asteen tutkinnon suorittanutta kohden, mutta Uudellamaalla vastaava luku oli vain 0,75. Vuonna 2026 koko maan suhdeluku nousi 0,96:een, mutta Uudellamaalla se jäi edelleen vain 0,78:aan. Ero ei ole toisin sanoen kaventunut olennaisesti, vaikka ongelma on ollut tiedossa jo vuosia. 

Ongelma ei siis koske vain yksittäisiä hakijoita, vaan koko maan kasvua.

Uudenmaan osuus koko maan 19-vuotiaista on jo pitkään ollut yli 30 prosenttia. Maakunnassa suoritetaan myös suuri osuus toisen asteen tutkinnoista: ylioppilastutkinnoista noin 35 prosenttia ja ammatillisista perustutkinnoista merkittävä osa. Silti Uudenmaan osuus korkeakoulujen aloituspaikoista on jäänyt noin 26–27 prosenttiin. Samalla Uudenmaan korkeakoulut ovat kaikkein vetovoimaisimpia. Vuonna 2025 peräti 34 prosenttia Suomen kaikista ensisijaisista yhteishaun hakijoista haki Uudellamaalla sijaitseviin korkeakouluihin. Vuonna 2026 osuus nousi jo 37 prosenttiin. Hakijoita siis riittää, mutta paikkoja ei. 
 
Juuri siellä, missä nuoria on eniten ja missä osaajatarve on Suomen suurin, tie korkeakoulutukseen on kapein. Uusimaa tuottaa lähes 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja noin 36 prosenttia työpaikoista, mutta tämä ei näy koulutusresurssien jaossa. Ongelma ei siis koske vain yksittäisiä hakijoita, vaan koko maan kasvua. Jos nuoret eivät pääse opiskelemaan siellä, missä työpaikat, yritykset ja tulevaisuuden osaajatarpeet ovat, Suomi jarruttaa omaa kehitystään. 
 
Tilanne on myös nuorten näkökulmasta kohtuuton. Uusmaalainen nuori on käytännössä heikommassa asemassa kuin muualla Suomessa asuva samanikäinen, vaikka hän asuu alueella, jossa koulutukselle ja osaamiselle olisi kaikkein suurin tarve.  

Opiskelupaikat on kohdennettava sinne, missä nuoria on eniten ja kysyntä suurinta. Uudenmaan tilanne on korjattava viipymättä. 

Pia Pakarinen
toimitusjohtaja
Helsingin seudun kauppakamari
X: Pia_Pakarinen
LinkedIn: Pia Pakarinen