Väestörakenne muuttuu – kuinka paljon, kuinka nopeasti ja mitä siitä seuraa? 

Kauppakamarin neljännesvuosittain julkaistavassa talouskatsauksessa käydään läpi ajankohtaista taloustilannetta Suomessa ja ulkomailla. Vuoden ensimmäinen katsaus tarkastelee väestörakenteen muutosta ja sen vaikutusta talouden tuottavuuteen.

Maailman väestönkasvu hidastuu ja vanhusten osuus väestöstä kasvaa. Suomessa syntyvyys on romahtanut edellisellä vuosikymmenellä samalla, kun väestön vanheneminen on kiihtynyt. Työikäisen väestön määrän odotetaan jatkavan pienentymistään.

Väestörakenteen muutoksen takia julkinen talous on pitkällä aikavälillä epätasapainossa.

– Julkisen talouden epätasapainolle on ennen pitkää tehtävä jotain. Ruotsin ja Tanskan velkasuhteista on hyvä ottaa mallia, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.

Julkisen talouden lisäksi kansakunnan ikääntyminen vaikuttaa myös tuottavuuskehitykseen.

– Ikääntyminen vaikuttaa tuottavuuteen eri tavoin. Toisaalta se kannustaa yrityksiä automatisoimaan prosessejaan lisäten näin tuottavuutta. Toisaalta ikääntyneet työntekijät eivät välttämättä omaksu uusia toimintatapoja ja teknologioita yhtä hanakasti kuin nuoremmat. Kokonaisvaikutus riippuu monista tekijöistä – esimerkiksi siitä, kuinka eläkeiän korvilla olevien työntekijöiden osaamisesta pidetään huolta, Kotamäki sanoo.

Kotamäen mukaan empiirissä arvioissa on kuitenkin havaittu, että yleensä yhteiskunnan vanheneminen on yhteydessä hitaampaan tuottavuuskehitykseen.

Matalampaa syntyvyyttä on mahdollista kompensoida maahanmuutolla. Se on  Suomessa kansainvälisesti vertaillen vähäistä. Ero muihin Pohjoismaihin on räikeä, sillä Suomen nettomaahanmuutto vuonna 2018 oli noin 12 000 henkeä. Ruotsissa vastaava luku oli väestöön suhteutettuna nelinkertainen.

– Suomalainen yhteiskunta ei ole kehittynyt erityisen maahanmuuttajamyönteiseen suuntaan. Muukalaisvihamielisten ja yleensä populististen poliittisten ryhmien nousu sekä Suomessa että muissa maissa ei ole omiaan helpottamaan nykytilannetta, Kotamäki sanoo.

Taloudelliset seikat puoltavat työ- ja koulutusperusteista maahanmuuttoa.

Kotamäki ehdottaa, että maahanmuuton byrokratiaa selkeytettäisiin erityisesti sellaisten ryhmien kohdalla, joiden työllistyminen on todennäköistä.

– Syitä maahanmuuton ja etenkin työperäisen maahanmuuton vähäiseen määrään on useita, mutta lopulta asia kiteytyy poliittisen tahdon puuttumiseen. On mahdollista, että tulevaisuudessa väestön vanheneminen saisi päättäjät panostamaan enemmän sekä työperäisen maahanmuuton lisäämiseen että toisaalta kotoutumisprosessin entistä tutkimuskeskeisempään lähestymistapaan esimerkiksi erilaisia satunnaistettuja kenttäkokeita tekemällä, Kotamäki sanoo.

Tutustu talouskatsaukseen

Lue myös:

Yhdistys – tarvitsetko kesätyöntekijää?

Yleishyödyllinen yhdistys voi palkata nuoren työskentelemään esimerkiksi urheiluseuran tai kyläyhdistyksen kesätapahtumissa, somelähettilääksi, luonnonhoitotehtäviin tai vaikkapa seuralaiseksi senioreille. OP lahjoittaa yhdistykselle...
Edellinen artikkeli Tarvitsetko kesäksi kiireapua? – Tietoa vuoden 2020 kesäsetelistä Seuraava artikkeli Helsingin seudun kauppakamarin kauppakamariyksiköiden hallitukset ja valiokunnat nimettiin