Riikka Vataja on asiantuntija Helsingin seudun kauppakamarissa.

Mielipidekirjoitus: Julkiset työllisyyspalvelut siirtyvät kunnille – mikä muuttuu vai muuttuuko mikään?

Loppusuoralla oleva hallituskausi on pitänyt sisällään useita kunnianhimoisia osaamis- ja työllisyyspolitiikan uudistuksia. Yksi näistä on julkisten työllisyys- ja elinkeinopalveluiden siirto kunnille. Uudistus käynnistettiin kuntakokeilujen muodossa maaliskuussa 2021. Uudellamaalla kokeilualueita on ollut kaikkiaan viisi. Tällä hetkellä valmistelussa olevan esityksen mukaan vastuu työllisyys- ja elinkeinopalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnille vuoden 2024 aikana siten, että kunnat järjestävät niitä vuoden 2025 alusta alkaen.

Uudistukselle on tarvetta, sillä osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat ovat kroonistuneet. Helsingin seudulla lähes 70 % yrityksistä kokee jonkinasteista pulaa osaavasta työvoimasta. Julkisista työvoimapalveluista pitää saada selvästi nykyistä enemmän tehoja irti, sillä yritykset eivät tunne alueensa julkisia työllisyyspalveluja tai koe niitä riittävän hyödyllisiksi osaavan työvoiman saatavuuden kannalta. Yritykset kaipaavat seudullisilta työllisyys- ja elinkeinopalveluilta parempaa saavutettavuutta ja joustavuutta. Nykyisiä palveluja pidetään jäykkinä ja byrokraattisina.

Tuoko palveluiden siirto kunnille ratkaisun tilanteeseen? Jos ehdotus toteutuu nykyisessä muodossaan, iso riski on, että vastaus on ei. On erittäin tärkeää, että työvoimapalvelujen siirto kunnille parantaa yritysten työvoiman saatavuutta. Pahimmassa tapauksessa tilanne voi heikentyä. Kukaan ei halua tilannetta, jossa Mäntsälässä sijaitseva avoin työpaikka ja tehtävään sopiva työnhakija Tuusulasta eivät kohtaa tiedonkulun ongelmien takia. Kuntien työllisyyspalveluiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä sekä keskenään että yksityisten palveluntarjoajien kanssa, jotta avoinna olevat tehtävät ja niihin sopivat osaajat koko Helsingin seudun työssäkäyntialueella kohtaavat joustavasti ja nopeasti riippumatta siitä, mikä on yrityksen sijaintikunta ja työntekijän kotikunta. Myös yhteistyön hyvinvointialueiden kanssa on oltava saumatonta, jotta palvelut eivät jää vajaakäytölle.

Joustavat ja nopeasti yritysten tarpeisiin vastaavat työllisyys- ja elinkeinopalvelut ovat alueelle vetovoimaisuustekijä ja valttikortti. Keski-Uudellamaalla on nyt erinomainen mahdollisuus toimia Helsingin seudun suunnannäyttäjänä ja toimivan yhteistyön mallialueena.

Mielipidekirjoitus on julkaistu tänään Keski-Uusimaa-lehdessä.

Riikka Vataja
johtava asiantuntija (osaaminen ja työelämä)
Keski-Uudenmaan kauppakamariyksikön aluevastaava


Kauppakamarilehti

TE-palvelujen uudistus kysyy kärsivällisyyttä

Kuntaliiton Jari Lindström (2.2.2022):
TE-palvelujen uudistus kysyy kärsivällisyyttä – Kauppakamarilehti


Uudistuksella haetaan apua yritysten tekijäpulaan

Lue asiaa taustoittava teemajuttu, julkaistu 8.4.2021.
Uudistuksella haetaan apua yritysten tekijäpulaan – Kauppakamarilehti

Lue myös

Mielipidekirjoitus: Asuntotilanne ei parane sääntelyä lisäämällä

Rakentamiskelpoisten tonttien riittävyys on kriittinen tekijä, joka on kaavoitusmonopolin omaavien kuntien käsissä. Tontteja on oltava...

Lausunto: luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi

4.1 Keskeiset ehdotukset Helsingin seudun kauppakamari haluaa kiinnittää huomiota seudun vakavaan...

Työ- ja elinkeinopalveluiden uudistus sisältää niin riskejä kuin mahdollisuuksiakin

Miljardeja ei liiku yhtä valtavaa määrää kuin hyte-toimintojen siirtyessä hyvinvointialueiden vastuulle, mutta kyseessä on yhtä...