Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander puhuu Helsingin seudun kauppakamarin syyskokouksessa Pörssisalissa.

VM:n Spolander kauppakamarin syyskokouksessa: Talouden kasvupyrähdyksestä palataan taas tasamaalle

Helsingin seudun kauppakamarin syyskokouksessa jätettiin jäähyväisiä pitkäaikaisille kamarilaisille, mutta saatiin myös rautaisannos talousrealismia. Sitä tarjoili valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander, jonka mukaan nykyiset kasvuluvut muuttuvat parissa vuodessa tasamaaksi. Myös korkojen nousu on päivä päivältä lähempänä.

Pörssisalissa oli torstaina 25.11.2021 ainakin pientä historian siipien havinaa.

Kauppakamarin syyskokouksessa talousarviota ja toimintasuunnitelmaa esitellyt toimitusjohtaja Heikki J. Perälä näet teki sen jo 24:nnen – ja samalla viimeisen kerran. Uutena toimitusjohtajana aloittaa ensi vuoden alussa Helsingin entinen apulaispormestari ja yrittäjä Pia Pakarinen.

Jäähyväisiä kokousväelle jätti myös puheenjohtaja Anni Vepsäläinen, joka ehti luotsata Helsingin kamaria vuodesta 2018 lähtien. Hän saa seuraajakseen SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipolan.

Historiaan palasi kokousesitelmänsä aluksi myös VM:n ylijohtaja Mikko Spolander, joka muisteli opiskelijakaverusten piipahtaneen tuolloin hetken mielijohteesta sisälle Pörssisaliin.

– Oli lokakuu vuonna 1987 ja meklareilla näytti olevan varsin kiireinen päivä. Sittemmin selvisi, että kyseessä oli Musta Maanantai, jolloin osakekurssit romahtivat ympäri maailmaa. Sen jälkeen on toki nähty vielä sitäkin mustempia pörssipäiviä, Spolander totesi.

Koronasta selvittiin kohtuullisin talouskolhuin

Omassa esitelmässään Spolander pureutui Suomen talouden lähiaikojen näkymiin, mutta avasi näkymää myös pidemmälle tulevaisuuteen. Samalla tuli selväksi, että talouskasvu, tuottavuus ja työllisyys ovat keskeisiä tekijöitä, joilla paalutetaan valtiontaloutta ja luodaan sille kestäviä raameja.

Koronasta hän arvioi Suomen selvinneen talouslukujen valossa varsin hyvin. BKT:n kasvu on tänä vuonna 3,3 prosentin luokkaa ja työllisyys on saatu kohenemaan. Kasvunykäys jää kuitenkin Suomessa varsin lyhyeksi.

– Kun noustaan kuopasta, ovat kasvuluvutkin korkeita. Itse asiassa kovin piikki alkaa olla jo nyt ohi, vaikka yritysten tilauskannat ovat edelleen hyvällä tasolla. Ensi vuonna jäädään jo alle kolmeen prosenttiin ja sen jälkeen ollaan BKT:n kasvussa jo 1,0–1,5 prosentin välillä, Spolander ynnäili.

Työllisyysaste sen sijaan nousee pikkuhiljaa ylöspäin ja pinnistänee 74 prosentin rajan vuonna 2023. Mitalin kääntöpuolena on kuitenkin sitkeä pitkäaikaistyöttömyys, johon ei tunnu löytyvän lääkettä.

– Meillä on nyt noin 300 000 työtöntä ja 90 000 avointa työpaikkaa. Se kertoo kohtaanto-ongelmasta ja työmarkkinoidemme jäykistä rakenteista, Spolander totesi.

Väestön ikääntyminen tuo uusia säästöhaasteita

Vaikka pandemia tekee taas uutta tuloaan, ei ylijohtaja jaksa uskoa sen enää heiluttavan maailmantaloutta. Suomessakin korkotaso on matala, meno varsin vakaata ja kansalaisten luottamus omaan talouteen on korkealla.

Keskuspankkien koronnostot ovat kuitenkin Spolanderin mukaan päivä päivältä lähempänä. Yhdysvalloissa inflaatio lisää jo painetta rahapolitiikan kiristämiseen ja sama on edessä myös euro-alueella. Ylijohtajan veikkaus EKP:n osalta osuu vuosille 2023–2024.

Suomen suurin taloushaaste liittyykin Spolanderin mukaan väestörakenteeseen. Väestö ikääntyy kiihtyvällä tahdilla ja samalla myös hoivakulut kasvavat. Yhtälöä hankaloittaa se, että näiden kulujen maksajia eli työikäistä väestöä on vuosi vuodelta vähemmän.

– Esimerkiksi kuntasektorilta eläköityy seuraavien 10–15 vuoden aikana noin 200 000 henkilöä ja teknologiateollisuudesta noin 130 000. Valitettavasi lukemat ovat vastaavan kokoisia monilla muillakin sektoreilla, Spolander muistutti.

Tulevaisuudessa poliittiset päättäjät joutuvatkin kuulemma puntaroimaan entistä tarkemmin, mistä rahat otetaan ja minne julkisen talouden säästöt kohdistetaan. Silloin alakynteen saattaa jäädä kutistuva kansanosa eli lapset ja nuoret.

– Käytännössä silloin puhutaan koulutuksesta, ylijohtaja totesi.


Lue myös

Arvioimme: pääkaupunkiseudulla lopetti viime vuonna ennätysmäärä yrityksiä

Suomessa lopetti arviolta 31 000 yritystä viime vuonna. Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) lopettaneita yrityksiä...

400 luottamushenkilöä antaa aikaansa elinkeinoelämän yhteiseksi hyväksi ja Helsingin seudun menestyksen edistämiseksi  

Helsingin seudun kauppakamarissa sisällöt kumpuavat suoraan elinkeinoelämän parhailta asiantuntijoilta, jäsenyritysten edustajilta,...

Kauppakamarin syyskausi käynnistyi

Uutuuskirjoja, koulutuksia, seminaareja – Kauppakamarin syyskausi starttasi Kauden avajaisten lämpimissä tunnelmissa perjantaina 26. elokuuta 2022.