Työministeri Arto Satonen syyskokouksessa: Tinkiminen työelämän uudistuksista vie Kreikan tielle

Julkisen talouden tasapainottaminen kuudella miljardilla, 100 000 uutta työllistä sekä investointien vauhdittaminen säädösviidakkoa ja prosesseja sujuvoittamalla.

Siinä pähkinänkuoressaan Petteri Orpon (kok.) luotsaaman hallituksen ohjelma, joka on viime kuukausina kerännyt kehuja etenkin työnantajapuolelta, mutta saanut työntekijäpuolelta lähinnä risuja.

Helsingin seudun kauppakamarin syyskokouksen puhujavieras työministeri Arto Satonen (kok.) tunnusti hänkin, että hallitusohjelmaan kirjatut linjaukset ja tavoitteet ovat kunnianhimoisia.

Valtiontalouden näkökulmasta vaihtoehdot ovat kuitenkin vähissä.

”Nykymenolla julkinen velka suhteessa bkt:hen nousee lähivuosina tasolle, jossa olemme samassa porukassa Portugalin, Italian ja Kreikan kanssa. Nyt tarvitaan toimenpiteitä, mikäli aiomme pitää Suomen hyvinvointiyhteiskuntana”, Satonen tähdensi.

Työllistämiskynnykset matalaksi

Tässä kohtaa keskeinen rohto on työllisyysasteen nostaminen nykyisestä noin 74 prosentista 80 prosenttiin vuoteen 2031 mennessä. Satosen mukaan se onnistuu tekemällä työnteosta ja etenkin kokopäivätyöstä sosiaaliturvaa kannattavampi vaihtoehto.

Tärkeällä sijalla on myös alle 50 henkilön yritysten työllistämiskynnysten madaltaminen ja irtisanomisten helpottaminen henkilökohtaisin perustein. Työministerin mukaan on todella huolestuttavaa, että yksinyrittäjien määrä kasvaa, mutta pk-yritysten työllistämisinto hiipuu jatkuvasti.

”Juuri pienten yritysten joukossa olisi kuitenkin eniten kasvu- ja työllistämispotentiaalia. Yksi epäonnistunut rekrytointi ei isompaa yritystä juurikaan hetkauta, mutta esimerkiksi kolmen hengen firmassa se voi käydä jopa kohtalokkaaksi”, Satonen muistutti.

Työnvälitykseen kokonaan uusi ote

Edeltävä hallitus ehti aikanaan kehua työllistämissaavutuksillaan, mutta Satosen mukaan kyse oli enemmän numerokikkailusta.

”Työllisten määrä nousi viime hallituskaudella 117 000 henkilöllä, mutta työttömien määrä ei laskenut lainkaan. Myöskään työtuntien määrä ei lisääntynyt suhteessa työllisyyteen, joten työllisyyden kasvu koostui lähinnä opiskelijoiden, maahanmuuttajien ja eläkeläisten osa-aikatyöstä”, työministeri totesi.

Keskeisellä sijalla on hänen mukaansa työllisuuspalvelujen parantaminen ja tehostaminen, sillä nykyinen haastattelu- ja hakuvelvoiterumba ei toimi.

”Prosessit on saatava kevyemmiksi ja asiakaslähtöisemmiksi ja kuntien lisäksi mukaan on saatava myös työttömyyskassat ja yksityissektori”, Satonen listaili.

Vientivetoisesta palkkamallista pidetään tiukasti kiinni ja laittomat lakot aiotaan saada kuriin. Poliittiset työtaistelut saisivat jatkossa kestää korkeintaan 24 tuntia ja tukilakoillekin sorvataan selkeitä rajauksia.

”Nyt on otettava järki mukaan, ettei tällaisilla lakoilla enää seisauteta koko Suomea. Joissakin maissa poliittiset työtaistelut on kielletty kokonaan”, Satonen huomautti.

Suomella riittää vetovoimaa

Ikääntyvä Suomi tarvitsee tunnetusti osaajia myös ulkomailta. Yksi elinkeinoelämän keskeisistä huolista onkin ollut se, kuinka pärjäämme tässä kisassa muita maita vastaan.

Työministerin mukaan Suomi on pysynyt kiinnostavana kohdemaana myös ulkomaisille osaajille ja kuluvana vuonna tulijamäärissä kuulemma rikotaan aiemmat ennätykset. Samalla maahanmuutto alkaa hiljalleen oikaista myös vääristyneitä väestökäyriä.

”Tuoreimpien tilastojen mukaan työikäisen väestön määrä on kääntymässä jo nousuun”, Satonen iloitsi.

Tavoitteena työperäisessä maahanmuutossa on Satosen mukaan, että lupabyrokratia hoituu jatkossa kuukaudessa ja parhaimmillaan jopa viikossa.