Artikkelikuva

Ammatillisen koulutuksen lisäresurssit suunnattava työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukemiseen

Antti Rinteen hallitus on nimitetty ja sen uunituoreessa ohjelmassa on osaavan työvoiman saatavuuden näkökulmasta katsottuna ohjelmassa hyviä elementtejä. Silti monet pitkän hallitusohjelman kirjaukset herättävät enemmän kysymyksiä kuin antavat konkreettisia vastauksia. Tämä koskee erityisesti ammatillista koulutusta ja sen yhteyksiä yrityksiin ja työnantajiin.

Ammatillisen koulutuksen vahvistaminen on nostettu hallitusohjelmassa esille useassa kohdassa. On kuitenkin epäselvää, mitä tämä vahvistaminen tarkoittaa käytännössä. Tilannekuvassa todetaan, että ”uudistuksen sinänsä oikeat tavoitteet työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiseksi eivät näytä tuottavan riittävää osaamista”.

En varmasti ole ainoa, jonka mielestä on aivan liian aikaista sanoa, etteikö uusi toimintamalli toisi riittävää osaamista.

Ammatillisen koulutuksen reformi astui voimaan vasta puolitoista vuotta sitten ja se on merkittävin rakenteellinen uudistus koulutussektorilla moneen vuosikymmeneen.

Reformi valmisteltiin laajassa eri tahojen yhteistyössä ja sen tavoitteista; joustavuudesta, asiakaslähtöisyydestä, osaamisperusteisuudesta ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämisestä, on tälläkin hallituskaudella pidettävä tiukasti kiinni.

Totta on, että niin ammatillisen koulutuksen kuten monen muunkin sektorin rahoitus on vähentynyt finanssikriisin jälkihoidon aikana, mikä on vaikeuttanut reformin toimeenpanoa. Julkisen talouden tilanne on nyt onneksi hieman parantunut ja ammatilliseen koulutuksen voidaan taas satsata enemmän, mutta se on tehtävä järkevästi.

Hallituksen kaavailemat lisäresurssit on suunnattava erityisesti työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämiseen siten, että niiden käytöstä päättävät alueidensa koulutuksen järjestäjät yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Lisäresurssien ylhäältä annettu korvamerkkaaminen esimerkiksi opettajien palkkaamiseen tai lähiopetuksen lisäämiseen on ristiriidassa uudistuneen ammatillisen koulutuksen idean kanssa.

Oppilaitokset ja yritykset ovat oman alansa ja alueensa parhaita asiantuntijoita ja osaavat myös kohdentaa lisäresurssit parhaiten vaikuttavilla tavoilla.

Ammatillisen koulutuksen lisäresurssit suunnattava työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukemiseen 1Ammatillisen koulutuksen kenttä pystyy reagoimaan muuttuviin osaamistarpeisiin varsin nopeasti ja parhaimmillaan linkki yritysten ja koulutuksen järjestäjien välillä on erittäin tiivis. Toivottavasti reformin toimeenpanon tuki toteutetaan tavalla, joka on yrityksille ja työnantajille kannustava ja mahdollistaa oppilaitosten entistä tiiviimmän yhteistyön elinkeinoelämän kanssa.


 

Riikka Vataja
asiantuntija, osaaminen ja kasvupalvelut

Helsingin seudun kauppakamari

 

 

Lue myös

Mielipidekirjoitus: Suomalaisesta ammatillisesta koulutuksesta on moneksi

On lyhytnäköistä tehdä vastakkainasettelua ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen välillä.

Blogi: Rahoitusuudistus jäihin ja paukut ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyden kehittämiseen

Nykyinen rahoitusjärjestelmä kannustaa oppilaitoksia siihen, että opiskelijat ikään ja taustaan katsomatta...

Lausunto: luonnos hallituksen esitykseksi toisen asteen koulutuksen kehittämishankkeeseen liittyvistä säädösmuutoksista

Hallituksen esitys perustuu Marinin hallituksen koulutuspoliittisen selonteon toimenpide-ehdotuksiin, joita on työstetty...