Riikka Vataja on johtava asiantuntija Helsingin seudun kauppakamarissa.

Blogi: Rahoitusuudistus jäihin ja paukut ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyden kehittämiseen

Hallituskausi lähestyy loppusuoraa, mutta opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut esityksen, joka uudistaisi vielä viime metreillä ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää. Edellisestä uudistuksesta on aikaa alle viisi vuotta eikä sen toimivuutta ole arvioitu eikä uudistuksen vaikutuksista ole vielä tietoa.

Nykyinen rahoitusjärjestelmä kannustaa oppilaitoksia siihen, että opiskelijat ikään ja taustaan katsomatta suorittavat tutkintoja ja myös työllistyvät. Jos esitys hyväksytään, suoritusten osuus rahoituskriteerinä pienenee nuorten opiskelijoiden osalta.

Nyt tehdyn esityksen suurin puute on se, että se ei tarkastele ammatillista koulutusta kokonaisuutena, vaan pääpaino on vain yhdessä ammatillisen koulutuksen kohderyhmässä, toisin sanoen peruskoulun päättäneissä nuorissa, joita oppivelvollisuusiän laajentaminen koskee. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kuitenkin yli 60 prosenttia on aikuisia, jotka täydentävät osaamistaan. Ehdotus ei tähtää ammatillisen koulutuksen suorituskyvyn parantamiseen, vaan tarkoituksena on varmistaa oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpano.

Ammatillisen koulutuksen kokonaisuus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden täydentää omaa osaamistaan myös ilman koko tutkinnon suorittamista. Suorittamistavat ovat joustavia ja osaaminen osoitetaan näyttöinä siitä riippumatta, onko opiskelija juuri peruskoulun päättänyt nuori vai jo pidempään työelämässä ollut aikuinen.

Ammatillinen koulutus tarjoaa juuri sitä, mitä aika edellyttää: joustavia mahdollisuuksia jatkuvan oppimisen toteuttamiseen niin yksilöille kuin yrityksillekin. Mitä tapahtuu, jos rahoitusperusteita muutetaan vain koulutuksen yksi kohderyhmä edellä? Rahoituksen eriyttämisessä piilee suuri riski siitä, että jatkuvan oppimisen rahoitus jää lapsipuolen asemaan.

Laissa ammatillisesta koulutuksesta todetaan, että sen yhtenä tehtävänä on tuottaa osaavaa työvoimaa työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Yritykset myös pitävät ammatillisen koulutuksen merkitystä osaavan työvoiman turvaamisessa suurena. Osaajapula on sekä akuutti että krooninen ja ammatillisen koulutuksen kyky tuottaa siihen ratkaisuja on valjastettava täyteen käyttöön. Nyt ei ole aika tehdä hätiköityjä päätöksiä, vaan ammatillista koulutusta on kehitettävä työelämän osaamistarpeet edellä.

Riikka Vataja
johtava asiantuntija (osaaminen ja työelämä)
Helsingin seudun kauppakamari


Vuosikirjassa 2022 julkaistu artikkeli:
Osaajapulaan tarvitaan yhteistyötä ja yrityslähtöisiä opintopolkuja | Helsingin seudun kauppakamari (chamber.fi)

Helsingin seudun kauppakamarin Vuosikirja 2022 (selailtava versio)

Lue myös

Mielipidekirjoitus: Suomalaisesta ammatillisesta koulutuksesta on moneksi

On lyhytnäköistä tehdä vastakkainasettelua ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen välillä.

Hallituksen on huolehdittava ammatillisen koulutuksen kyvystä vastata yritysten tarpeisiin

Leimallista tilanteelle on, että yritysten pula osaavista tekijöistä koskee korkeakoulutettujen ohella...

Ammatillisesta koulutuksesta ratkaisuja osaajapulaan

Ammatillisen koulutuksen työkalupakki esimerkiksi jatkuvan oppimisen tarpeisiin on laaja, mutta yritykset eivät kuitenkaan tunne mahdollisuuksia kovinkaan hyvin....