Mielipidekirjoitus: Suomalaisesta ammatillisesta koulutuksesta on moneksi

(HS 7.10.2023) Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n koulutusraportti Education at a Glance 2023 julkaistiin muutama viikko sitten. Siitä tehtyjen medianostojen mukaan Suomessa nuoret jäävät ammatillisen koulutuksen varaan verrokkimaita useammin. Suomessa ammatillisen koulutuksen vetovoima on kiistatta korkea: 15–19-vuotiaista, toisella asteella opiskelevista nuorista 45 prosenttia opiskelee ammatillisessa koulutuksessa, kun muissa maissa vastaava luku on keskimäärin 37 prosenttia.

Ilmaisu ”ammatillisen koulutuksen varaan jäämisestä” on kuitenkin hieman harhaanjohtava.

Julkisessa keskustelussa ammatillisesta koulutuksesta unohtuu usein kaksi elementtiä. Näistä ensimmäinen suomalaisen ammatillisen koulutuksen järjestelmän nerokkuus, jossa koulutuspolku rakennetaan opiskelijan omaan osaamiseen perustuen. Toisin kuin monessa muussa verrokkimaassa, ammatillinen koulutus ei myöskään sulje pois opiskelijan mahdollisuutta edetä korkeakoulutukseen.

Osaamistasoa ja koulutustasoa ei tule sekoittaa keskenään.

Suomessa nuori ei siis ”jää ammatillisen koulutuksen varaan” siksi, että koulutus itsessään sitä aiheuttaisi. Toinen suomalaiselle ammatilliselle koulutukselle tyypillinen elementti on aikuisten suuri osuus opiskelijoista: noin 60 prosenttia kaikista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on yli 20-vuotiaita.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat erinomainen tapa toteuttaa työuran aikaista osaamisen kehittämistä, ja kyseisten tutkintojen suorittaminen myös edesauttaa yksilön pysymistä työelämässä. Samalla nämä tutkintomuodot, jonka kaltaisia ei monissa maissa ole, mahdollistavat koulutustason noston ammatillisen koulutuksen sisällä.

Raportin perusteella jälleen kerran keskusteluun nousseesta suomalaisten koulutustason laskusta muihin OECD-maihin verrattuna on syytä olla huolissaan. Tulevaisuudessa yhä useampi tehtävä vaatii korkeakoulutasoista osaamista, ja Helsingin seudulla kehitys on erityisen voimakasta. Tavoite korkeakoulutettujen määrän kasvattaminen 50 prosenttiin ikäluokassa vuoteen 2030 mennessä on perusteltu.

On kuitenkin lyhytnäköistä tehdä vastakkainasettelua ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen välillä. Osaamistasoa ja koulutustasoa ei tule sekoittaa keskenään, ja tarvitsemme jatkossakin huippuosaajia molemmilta koulutustasoilta. Väestön ikääntyessä on ratkaisuja haettava kaikkia mahdollisia reittejä, joista jatkuvaan oppimiseen satsaaminen on yksi tärkeimmistä. Ammatillisen koulutuksen rooli jatkuvan oppimisen toteuttamisessa on merkittävä ja siihen on panostettava myös jatkossa.

Riikka Vataja
johtava asiantuntija
Helsingin seudun kauppakamari

Teksti päivitetty 9.10.2023: Virheellinen vuosiluku päivitetty.