Suomi tarvitsee liikenteelle uuden kokonaisvaltaisen rahoitusmallin

Kauppakamareiden mukaan pelkkä budjettirahoitus ei ole riittävä kattamaan liikenteen korjaus- ja investointivelkaa. Suomessa uuden kokonaisvaltaisen rahoitusmallin avulla on mahdollista tavoitella Ruotsin tasoa infran rahoituksessa sekä käynnistää uusia infrahankkeita etupainotteisesti.

Kauppakamarit ovat julkaisseet yhteisen vaaliohjelman, jossa ne asettavat lähtökohdat uudelle rahoitusmallille.

Kauppakamareiden mukaan uuden rahoitusmallin pitää pystyä vähentämään korjaus- ja investointivelkaa Suomen eri osissa. Uusi rahoitusmalli ei kuitenkaan saa nostaa teiden käytön nettokustannuksia. Lisäksi hankeyhtiöiden käyttöä yksittäisissä uusissa hankkeissa tulee edistää.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi korostaa, että väyläverkon kokonaisuuden sujuvuus on kriittinen asia talouskasvun, yritysten toimintaedellytysten sekä kilpailukyvyn kannalta.

– Suomi on eurooppalaisittain pullonpohja ja saari, mikä takaa sen, että meillä on logistisesti huonot lähtökohdat kilpailijamaihimme verrattuna. Maantieteelle emme voi mitään, mutta sitä vastoin meidän tulisi tehdä kaikkemme, jotta voimme taata kilpailukykyisen asemamme, hän sanoo.

Helsingin seudun kauppakamari esittää, että pitkällä tähtäimellä tieliikenteen verotuksessa on siirryttävä auton omistamisen verotuksesta sen käytön verottamiseen. Käyttömaksuihin tulee luoda valtakunnallinen ratkaisu, joka ei heikennä yksittäisen alueen kilpailukykyä.

– Esimerkiksi Helsingin seudulle esitetty alueellinen tiemaksu olisi ylimääräinen vero, joka nostaisi seudun jo ennestään korkeaa kustannustasoa. HSL:n selvittämän mallin mukaisen tiemaksun johdosta keskituloisen talouden autoilun kustannukset kasvaisivat keskimäärin 700–800 euroa vuodessa. Lisäksi maksun vaikutukset seudun asukkaisiin vaihtelisivat paljon asuinalueesta ja tulotasosta riippuen, painottaa maankäyttö- ja liikenneasioiden päällikkö Tiina Pasuri, Helsingin seudun kauppakamarista. Kuuntele »

Kauppakamarit korostavat, että Suomen on myös paremmin hyödynnettävä EU:n rahoitusmahdollisuudet liikenteelle.

Erityisen tärkeää on vaikuttaa liikenteen TEN-T-ydinverkkokäytävän laajentamiseen, jolloin Suomen mahdollisuudet kehittää olemassa olevaa liikenneinfrastruktuuria paranisivat.