Marko Silen on Helsingin seudun kauppakamarin johtaja.

Konkurssiuhkainen maksukehotus taas käyttöön

Yleisin tapa hakea yritystä konkurssiin on ollut lähettää niin sanottu konkurssiuhkainen maksukehotus yritykselle maksamattomasta saatavasta.

Jos yritys ei maksa sitä viikon kuluessa, syntyy velkojalle oikeus hakea yritys konkurssiin. Saatavan on oltava joko julkisoikeudellinen (vero tai eläkemaksu), tuomioon perustuva tai velallisen hyväksymä saatava.

1.5.2020 voimaan tullut väliaikainen konkurssilaki rajoitti velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin konkurssiuhkaisen maksukehotuksen laiminlyönnin perusteella.

Tämä koski saatavia, jotka olivat syntyneet 1.3.2020 jälkeen. Laki oli voimassa tammikuun 2021 loppuun.


Uusi väliaikainen konkurssilaki 1.2.2021 alkaen

Koronatilanteen jatkuessa maan hallitus esitti konkurssilakiin uutta väliaikaista muutosta. Esityksen mukaan konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättäminen muodostaa maksukyvyttömyysolettaman vasta, jos velallinen ei ole 30 päivän kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa.

Laki tuli voimaan helmikuun 2021 alussa ja se on voimassa syyskuun 2021 loppuun asti.

Yleinen näkemys on ollut, että konkurssilain väliaikainen muutos on jonkin verran vähentänyt velkojien tekemiä konkurssihakemuksia, koska yrityksen maksukyvyttömyyden osoittaminen on ollut velkojille työläämpää. Tarkkoja lukuja on vaikea arvioida, koska julkisoikeudelliset velkojat (lähinnä verottaja) ja työeläkeyhtiöt ovat korona-aikana tehneet myös normaalia joustavammin maksusuunnitelmia yritysten rästiin jääneistä veroista ja työnantajamaksuista.

Syytä on myös muistaa, että jos yrityksen maksukyvyttömyys on pysyvää, on yrityksen syytä katkaista velkojen kertyminen ja hakeutua oma-aloitteisesti konkurssiin.

Marko Silen
johtaja
Helsingin seudun kauppakamari

Maksuajan pidennys 30 päivää

Nyt voimaan tullut maksuajan pidennys 30 päivään ei todennäköisesti auta vaikeassa tilanteessa olevia yrityksiä ja tuo lähinnä vain hieman lisäaikaa rahoituksen järjestämiseen. Kyse on tasapainoilusta, koska velkojissa on verottajan ja eläkeyhtiöiden ohella myös toisia yrityksiä, joille olisi oman tilanteen kannalta tärkeää saada maksu velalliselta. Konkurssiuhkainen maksukehotus on ollut tähän tarkoitukseen toimiva perintäkeino.

Maksuvaikeuksissa olevan yrityksen taas on syytä olla mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhteydessä velkojiin ja pyrkiä tekemään näiden kanssa maksusuunnitelmia velan maksamisesta.

Lue myös

Viikon kysymys: Millaisia huijausyrityksiä yrityksiin kohdistuu tekoälyn avulla?

Juristimme ja muut asiantuntijamme vastaavat usein kysyttyihin kysymyksiin.

Neuvontapalvelut: Seksuaalinen suuntautuminen, etnisyys, sormenjälkitunnisteet – mitä tietoa työnantaja saa kerätä ja miten?

Yleistä työnantajan tietojenkeruuoikeudesta Työntekijän henkilötietojen suojaamisesta säädetään laissa yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004)....

Kannanotto: Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma MAL 2023 -luonnos

Helsingin seudun kauppakamarin kannanottona esitetään seuraavaa: Yleistä MAL 2023 on strateginen...