Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Etätyöstä tuli uusi normaali ja tietoturvasta kansalaistaito
Julkaistu:
Suomi siirtyi viime keväänä ällistyttävän sujuvasti etätyömoodiin, kun koronarajoitukset tyhjensivät toimistot ja virastot ympäri maata. Pandemian myötä otettiin pitkään pantattu digiloikka, jonka lopullinen saldo kuitenkin selviää vasta myöhemmin.
Monen suomalaisen arki muuttui viime vuoden maaliskuun puolivälissä kertaheitolla, kun voimaan tulivat tiukennetut koronarajoitukset sekä etätyösuositukset. Muutos oli melkoinen myös tietoliikenne- ja ICT-talo Elisassa, vaikka henkilöstöllä oli mahdollisuus etätyöskentelyyn jo ennen korona-aikaakin.
– Käytännössä 4500 elisalaista siirtyi etätöihin yhdessä yössä. Vain myymälöihin jäi henkilökuntaa, jotka hekin työskentelivät hybridiperiaatteella palvellen asiakkaita sekä digitaalisesti että fyysisesti, muistelee Anna-Mari Ylihurula, johtaja Elisan yritysasiakasyksiköstä.
Myös Ylihurulan oma työpiste vaihtui toimistokonttorista kotioloihin. Enemmän mieltä kuitenkin askarrutti asiakkaiden tilanne: kuinka viestiä asiakkaille liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamisesta ja miten varmistaa, ettei digisiirtymä aiheuta kalliiksi käyviä tuotanto- ja palvelukatkoksia omassa eikä asiakkaiden toiminnassa.
Monilla oli viime keväänä isoja puutteita etätyöhön vaatimassa teknologiassa, sovelluksissa, osaamisessa sekä tietoturvassa. Esimerkiksi suojattu VPN -yhteys saattoi olla tuntematon käsite. Myös tallentamiskäytännöt ja -suositukset olivat varsin hajanaisia. Dataa saatettiin säilöä yrityksen pilvipalvelun tai serverin lisäksi omille koneille tai henkilökohtaisiin pilvipalveluihin. Tämä oli luonnollista, koska etätyö oli monille täysin uutta.
– Iso haaste olivat myös koulut ja oppilaitokset, joissa oltiin etäopetukseen siirryttäessä aivan uuden tilanteen edessä. Vastaavaa ei oltu aiemmin tällaisessa mitassa edes kokeiltu, Ylihurula toteaa.
Etätyö vaatii uudenlaista johtamista
Vaikka nopeaan digiloikkaan liittyi monissa organisaatioissa paljon riskejä, selvittiin koronakeväästä ja samalla koko vuodesta lopulta kunnialla.
Ylihurulan mukaan uudessa tilanteessa nähtiin myös oppimisen mahdollisuuksia. Samalla tarvittiin tiettyä talvisodan henkeä ja halua muutokseen. Elisalaiset antoivat asiakkaille digitukea toimittamalla koekäyttöön verkkoneuvotteluvälineitä sekä rakentamalla digitaalista tilannekuvaa johtamisen tueksi mm. julkishallinnon organisaatiolle pandemiatilanteen johtamiseen.
– Kyllä koronakeväästä voi hyvällä omallatunnolla antaa meille suomalaisille kouluarvosanaksi vähintään yhdeksän, hän vakuuttaa.
Mitä alkanut vuosi ja tulevaisuus sitten tuovat tullessaan?
Liki kaksi kolmasosaa suomalaisista siirtyi viime keväänä etätöihin ja tuoreimpien kyselyjen mukaan entistä harvempi haikailee paluuta vanhaan. Elisan asiakkailleen teettämän tutkimuksen mukaan yli puolet henkilöstöstä on valmiita jatkamaan nykytyyliin myös koronapandemian laannuttua.
Myös Ylihurula uskoo, että työelämän muutos on pysyvä. Samalla hän muistuttaa, että etätyössä on otettu vasta ensimmäiset askeleet, joiden avulla pyörät on pidetty kriisiaikana pyörimässä. Jatkossa on keskityttävä tietoturvan ohella uusien työskentelymahdollisuuksien oppimiseen, johtamiseen ja esimiestyöhön sekä henkilöstön jaksamiseen – käytännössä viestintään ja yhteydenpitoon.
– Aluksi etätyössä yllätti se, kuinka tehokkaita työpäivät ovat. Samalla kuitenkin jää kaipaamaan ihmisten tapaamista kasvotusten. Siksi kamera kannattaa pitää videokokouksissa päällä (ihmisten kasvojen näkeminen saa hymyn huulille), käydä työpaikalla vaikkapa kerran kaksi viikossa tai hyödyntää hybridimallia. Ja asiakastapahtumia voi järjestää myös virtuaaliympäristöissä, Ylihurula listailee.
Artikkeli julkaistiin Helsingin seudun kauppakamarin vuosikirjassa 2021. Ilmoita Vuosikirjan 2022 toimialahakemistossa – näin varmistat, että olet olemassa!
Etätyö avaa ovia kyberrikollisille
Vaikka Suomi näyttää selviävän koronasta kohtuullisin kolhuin, saattaa alkanut vuosi tuoda mukanaan myös takaiskuja. Yksi kysymysmerkki ovat verkkorikolliset, joille etätyö on raottanut ja jopa avannut ovia rahanarvoisten tietojen äärelle.
Helsingin seudun kauppakamarin yritysasiantuntija Panu Vesterisen mukaan korona-aika sai kyberrosvot entistä aktiivisemmin liikkeelle, sillä usein hieman puutteellisesti tietoturvaohjeistetut etätyöläiset ovat heille oiva kohde.
– Kyberrosvot eivät varmasti lomailleet pahimpinakaan pandemiakuukausina. Perinteiset sähköpostihuijaukset yleistyivät selvästi ja todennäköisesti myös tietomurtoja on tehty tiuhaan tahtiin. Ne tosin paljastuvat vasta pidemmän ajan päästä ja usein vielä niin, ettei tietomurron kohteella ole ollut siitä aavistustakaan. Saldo voi olla vuoden loppua kohden selvästi nykyistä synkempi, Vesterinen toteaa.
Vastuunjaossa paljon petrattavaa
Samoilla linjoilla on Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Marko Silen, joka nostaa riskilistalle myös vastuunjaon. Monessa organisaatiossa etätöihin siirryttiin tilanteessa, jossa tietoturvallisuusasiat ja ohjeistukset eivät olleet selkeästi oikein kenenkään vastuulla. Tämä aukko on paljastunut myös kauppakamarin omissa jäsenyrityksille suunnatuissa selvityksissä.
– Noin 50 prosentissa yrityksistä tietoturva-asioita hoidetaan oman työn ohessa tai sitten niistä ei vastaa käytännössä kukaan. Tällaisessa tilanteessa on aika mahdotonta kehittää myöskään kyberturvallisuutta, Silen toteaa.
Kaksikko toivookin, että korona-aika ja uudeksi normaaliksi muodostuva etätyö toimisivat herättäjänä myös tietoturva-asioissa.
– Aiemmin etätyö oli lähinnä avainhenkilöiden ja muutamien asiantuntijoiden etuoikeus. Nyt siitä on tullut monessa kohtaa koko organisaation toimintatapa. Samalla arvokasta tietoa matkaa henkilöstön mukana kotiin, kahviloihin ja kesämökeille, jossa sitä pitäisi pystyä käsittelemään ja tallentamaan yhtä turvallisesti kuin konttorillakin, Silen ja Vesterinen muistuttavat.
