Yhdysvaltojen pakotepykälistä voi koitua yllättävä jälkilasku

Kerran amerikkalainen, aina amerikkalainen.

Siinä nyrkkisääntö, joka on kansainvälisiin pakotteisiin ja vientivalvontaan erikoistuneen lakiasiain- ja konsultointitoimisto Solid Plan Consulting toimitusjohtajan Aleksi Pursiaisen mukaan hyvä muistaa, kun suomalaisyritykset suuntaavat vientimarkkinoille.

Yhdysvaltojen oma vientivalvonta pitää tarkasti silmällä sikäläisille markkinoille tulevien tuotteiden ja palvelujen alkuperästä, mutta valvoo vähintään samalla intensiteetillä myös amerikkalaisten tuotteiden, tietotaidon ja teknologian liikkumista eri puolilla maailmaa.

Yhdysvalloissa valmistetut tuotteet ovat koko elinkaarensa ajan vientivalvonnassa. Mikäli niitä päätyy vaikkapa suomalaisyrityksen kautta Yhdysvaltojen vientirajoite- tai pakotelistalla oleviin maihin tai yrityksiin, voi edessä olla työläs ja kallis selvitysprosessi.

– Sanktioon voi riittää jo yksikin laitteessa käytetty amerikkalaiskomponentti. Vientirike on toisaalta sekin, että myy amerikkalaisvalmisteiden polkupyörän vaikkapa kiinalaisen tai venäläisen yrityksen työntekijälle, Pursiainen totesi.

Perinteisten koneiden, laitteiden ja komponenttien lisäksi vientivalvonta koskee myös ohjelmistoja, lähdekoodeja sekä kaikkea amerikkalaista teknologiaa, jota tarvitaan tuotannossa tai tuotekehityksessä.

Vientirajoitteet ovat sekava vyyhti selvitettäväksi

Helsingin seudun kauppakamarin webinaarissa vientirajoituksia avannut Pursiainen tunnusti, että nykyinen tilanne on vientilupaa hakeville suomalaisyrityksille hankala. Erilaisia pakotteita ja rajoitteita tulee jatkuvasti lisää – ja samalla kasvaa myös niiden piirissä olevien maiden lukumäärä.

EU:n asettamista rajoituksista on ajantasaista tietoa varsin hyvin saatavilla, mutta Yhdysvaltojen kohdalla saa tehdä tosissaan selvitystyötä.

Käytännössä ne kohdistuvat maihin, joiden kanssa poliittiset suhteet ovat jo valmiiksi kireällä. Lisäksi niihin liittyy usein terrorismin uhkaa, rikollisuutta tai ihmisoikeusloukkauksia.

– Pulmana on, että viime vuosina ulkopolitiikka, kauppapolitiikka ja pakotepolitiikka ovat alkaneet sulautua entistä enemmän toisiinsa. Välillä onkin vaikea hahmottaa, minkä piirissä mikäkin rajoitus lopulta on, Pursiainen totesi.

Avoimuus auttaa viranomaisten kanssa

Erityisen tarkkoja vientirajoitukset ovat telecom-sektorilla sekä puolustustarvikkeissa ja niistä kehitetyissä siviilisovelluksissa. Muistisäännöksi sopiikin kuulemma se, että mitä kriittisempi ja arvokkaampi komponentti, sitä todennäköisemmin se on myös vientivalvonnassa.

– Rikkeeksi voi riittää se, että avaa tällaisen laitteen piirustuksia tai tuotekehitystä työkaverille, joka on kotoisin Yhdysvaltojen mielestä sensitiivisestä maasta, Pursiainen totesi.

Millä sitten varmistaa selustansa ikäviltä yllätyksiltä jenkkimarkkinoilla?

Pursiaisen mukaan tärkeintä on kammata tarkasti läpi omat osto-, hankinta-, tuotanto- ja jakeluketjut sekä niiden yhteydet vientirajoitus- ja pakotemaihin. Jos sieltä löytää jotain huomautettavaa, kannattaa siitä kertoa avoimesti sikäläisille viranomaisille.

– Omalla aloitteellisuudella voi saada merkittävän helpotuksen seuraamuksista ja selvitä jopa pelkällä varoituksella, vientilupa-asiantuntija vinkkasi.