Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Mitä jos kriisi sattuisi tänään – onko yrityksesi varautunut?
Julkaistu:
Pitkittynyt sähkökatko voi pysäyttää yrityksen toiminnan täysin. Tilanteen ratkaisemiseksi tärkeintä ei ole täydellinen ennakointi, vaan se, että yrityksellä on valmiit toimintaperiaatteet.
Olet toimistolla ja rakennuksesta menevät sähköt. Kun katsot ikkunasta ulos, huomaat, että sähkökatko koskee myös lähiympäristöä. Varageneraattorin sähkö riittää vain pariksi päiväksi ja työstössä olevan tilauksen valmistus kestää viikon. Miten toimitte tilanteessa? Ja oliko joku muistanut edes tarkistaa varageneraattorin?
Tämä ei ole utopistinen kriisiskenaario, vaan täysin mahdollinen häiriötilanne monelle suomalaiselle yritykselle. Sähkö on olennainen osa yhteiskuntamme toimintaa, mutta onko yrityksesi varautunut sen yllättävään katkeamiseen?
Moni mieltää kriisit suuriksi ja harvinaisiksi tapahtumiksi, vaikka todellisuudessa liiketoimintaa uhkaavat häiriöt voivat olla yllättävän arkisia. Pitkittynyt sähkökatko on tästä hyvä esimerkki. Yritystoiminta on tänä päivänä pitkälti digitaalista, ja ilman sähköä ei palveluihinkaan päästä käsiksi.
”Suomalaisissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ei ole varauduttu riittävällä tasolla kriiseihin. Monilla arki on niin hektistä, että sen keskellä ei ole aikaa tehdä suunnitelmia tai valmistautua siihen, jos tositilanne iskee”, toteaa Pia Pakarinen, Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja.
Harva kriisi toteutuu tismalleen skenaarion mukaan
Riskienhallinnassa keskeistä ei ole yrittää ennakoida jokaista mahdollista kriisiä yksityiskohtaisesti. Harva tilanne toteutuu tismalleen niin kuin suunnitelmissa on kuvattu.
”Usein varautumissuunnitelmia ei saada laadittua niin, että ne sellaisenaan pätevät juuri sillä hetkellä realisoituvaan riskiin. Siksi olennaista on määritellä perusperiaatteet, joita voidaan soveltaa erilaisiin tilanteisiin”, sanoo Kristian Snäll, Helsingin seudun kauppakamarin yritysturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja ja KONE Corporationin Head of Assurance.
Hyväkään suunnitelma ei kanna pitkälle, jos henkilöstöä ei ole koulutettu toimimaan sen pohjalta. Varautumisessa tärkeää on panostaa henkilöstön kouluttamiseen ja harjoitella potentiaalisia riskiskenaarioita varten, jotta jokainen tietää mitkä ovat ensimmäiset askeleet kriisin keskellä.
”Suosittelen jokaista yritystä pohtimaan mikä on välttämätöntä toiminnan jatkumiselle ja miten toimintaa pidetään yllä häiriötilanteessa”, jatkaa Snäll.
Nappaa alta talteen Kristianin vinkit varautumissuunnitteluun.
Pohdi ainakin nämä:
- Mitkä ovat keskeiset riskiskenaariot ja mitkä asiat tai tapahtumat käynnistävät toiminnan, jotta ei odoteta liian pitkään?
- Miten ja milloin viestitään henkilöstölle ja eri sidosryhmille?
- Miten organisoidutaan ja miten johtaminen on järjestetty? Ketkä toimivat tarvittaessa varahenkilöinä?
- Mitkä ovat ensimmäiset toimenpiteet tilanteen vakauttamiseksi?
- Mitkä prosessit ja tuotannontekijät ovat kriittisiä ja miten niitä voidaan ohjata eri skenaarioissa ja onko niille vaihtoehtoja? Miten toimitaan manuaalisesti, jos data tai IT-järjestelmät eivät ole käytettävissä?
- Miten sopimuksissa on varauduttu riskitilanteisiin: toimivatko esimerkiksi Force Majeure -ehdot ja muut poikkeustilanteita koskevat sopimusmekanismit?
- Miten kassavirta varmistetaan?
- Selkeät toimintaohjeet eri skenaarioihin, jotta henkilöstö tietää, mitä tehdä välittömästi ja itsenäisesti ilman erillistä käskyä.
- Miten henkilöstön hyvinvointi ja kriisinkestävyys varmistetaan?
