Neuvontapalvelut: TKI-toiminnan verovähennyksistä

Tutkimusyhteistyövähennyksen voi tehdä vain lain määritelmän täyttäviltä tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioilta ostettujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan palvelujen perusteella, kun taas yhdistelmävähennykseen oikeuttavat yleisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- ja ostopalvelumenot.

Toisaalta tutkimusyhteistyövähennyksen määrä (150 % lisävähennykseen oikeuttavista menoista) on yhdistelmävähennyksen yleisen lisävähennyksen määrää (50 % lisävähennykseen oikeuttavista menoista) suurempi. Yhdistelmävähennys sisältää kuitenkin tutkimusyhteistyövähennyksestä poiketen myös menojen kasvuun perustuvan ylimääräisen lisävähennyksen.

Yhdistelmävähennyksen yleistä lisävähennystä ja tutkimusyhteistyövähennystä ei voi saada samojen menojen perusteella.

Määräaikainen tutkimusyhteistyön lisävähennys

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennystä koskevaa lakia (1078/2020) sovelletaan elinkeinotoiminnan ja maatalouden verotuksessa verovuosina 2021–2027. Lain voimassaoloaikaa pidennettiin kahdella vuodella ja lisävähennyksen määrää muutettiin (1169/2021) siten, että verovuonna 2021 lisävähennyksen määrä on 50 prosenttia ja verovuosina 2022–2027 150 prosenttia.

Lain soveltamisedellytysten täyttyessä elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittava verovelvollinen saa tehdä lisävähennyksen lain määritelmän täyttävän tutkimusorganisaation laskuttamista alihankintamenoista, jotka perustuvat verovelvollisen ja tutkimusorganisaation tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistyöhön. Tutkimusorganisaation on oltava Suomessa tai muussa ETA-valtiossa toimiva riippumaton, luonteeltaan pääosin ei-kaupallista toimintaa harjoittava taho. Tällaisia ovat esimerkiksi yliopistot ja ammattikorkeakoulut.

Koska elinkeinotoimintaan ja maatalouteen liittyvät tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia, verovelvollinen saa lisävähennyksen tehdessään vähentää lisävähennyksen perusteeseen luettavat alihankintamenot 1,5-kertaisena verovuonna 2021 ja 2,5-kertaisena verovuosina 2022–2027.
Lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna on 500 000 euroa. Lisävähennystä ei myönnetä, jos verovuonna vähennettävä määrä on alle 5 000 euroa.

Jos verovelvollinen on saanut suoraa valtiontukea tai muuta julkista tukea hankkeeseen liittyvien alihankintalaskujen kattamiseksi, lisävähennystä ei tältä osin myönnetä. Lisävähennyksen voi tehdä vain sellaisten kulujen perusteella, joihin verovelvolliselle ei ole myönnetty julkista tukea.

Saatu konserniavustus ei rajoita lisävähennyksen tekemistä elinkeinotoiminnan tulolähteessä.

Suomessa yleisesti verovelvollisten lisäksi lisävähennykseen on oikeutettu myös Suomessa rajoitetusti verovelvollinen, jolla on Suomessa kiinteä toimipaikka. Tällöin lisävähennyksen tekemisen edellytyksenä on, että lisävähennyksen perusteena olevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoitetaan Suomessa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta.

Yhdistelmävähennys käytössä verovuodesta 2023 alkaen

Yhdistelmävähennys koostuu yleisestä ja ylimääräisestä vähennyksestä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennyksestä säädetään laissa tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa (1298/2022). Laki tuli voimaan 1.1.2023.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennyksen saavat tehdä kaikki elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavat verovelvolliset. Yhdistelmävähennys tehdään laissa tarkoitettujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkojen ja ostopalvelumenojen perusteella.

Sekä yleisen että ylimääräisen lisävähennyksen tekeminen edellyttää, että verovelvollinen harjoittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa, joka liittyy välittömästi verovelvollisen omaan elinkeinotoimintaan tai maatalouteen. Oikeus lisävähennyksiin on myös Suomessa rajoitetusti verovelvollisella tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, jota harjoitetaan Suomessa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta käsin.

Yhdistelmävähennys muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on yleinen lisävähennys, joka on 50 prosenttia yhdistelmävähennykseen oikeuttavista menoista. Yleisen lisävähennyksen verovuosikohtainen vähimmäismäärä on 5 000 euroa ja enimmäismäärä 500 000 euroa. Yleisen lisävähennyksen voi tehdä ensimmäisen kerran verovuonna 2023. Toinen osa on tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen lisääntymisen perusteella tehtävä ylimääräinen lisävähennys, joka on 45 prosenttia verovuoden ja tätä edeltävän verovuoden kaikkien yhdistelmävähennykseen oikeuttavien menojen erotuksesta.

Ylimääräisellä lisävähennyksellä ei ole vähimmäismäärää, mutta sen verovuosikohtainen enimmäismäärä on 500 000 euroa. Ylimääräisen lisävähennyksen voi tehdä ensimmäisen kerran verovuonna 2024.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa käytettävien tavaroiden, tuotteiden, materiaalien, toimitilojen tai vastaavien hankinnasta syntyviä menoja ei voida sisällyttää yhdistelmävähennyksen perusteeseen, vaikka niitä käytettäisiin verovelvollisen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ja tuotteen hankinta toteutettaisiin palvelun muodossa.

Esimerkiksi toimitilojen vuokraa tai tietokoneen taikka muun laitteen leasing-sopimuksen maksuja ei pidetä laissa tarkoitetusta ostopalvelusta suoritettuna maksuna.

Toisaalta silloin kun ulkopuolisen henkilöstön tuottaman palvelun suorittaminen edellyttää palvelun myyjän toimitilojen, koneiden ja laitteiden taikka materiaalien käyttämistä, ovat nämä menot yhdistelmävähennyksen perusteeseen hyväksyttäviä ostopalvelumenoja, kun palveluntarjoaja laskuttaa ne palvelun ostavalta tutkimus- ja kehittämistoiminnan harjoittajalta yhtenä kokonaisuutena henkilöstön tuottaman palvelun kanssa.

Yhdistelmävähennyksen voi tehdä vain sellaisten kulujen perusteella, joihin verovelvolliselle ei ole myönnetty julkista tukea. Lisävähennysten määrää laskettaessa lisävähennysten perusteesta vähennetään ensin ne kulut, joihin on myönnetty julkista tukea.

EVL 25 §:n perusteella verovelvollinen voi halutessaan vähentää suoriteperusteen mukaan verovuoden kuluksi kohdistuvat menot usean verovuoden aikana poistoina sen sijaan, että menot vähennettäisiin kokonaisuudessaan kyseisen verovuoden kuluna. Yhdistelmävähennyksen perusteessa otetaan siten verovuonna huomioon myös sellaiset suoriteperusteen mukaan verovuoden kuluksi kohdistuvat menot, jotka vähennetään verotuksessa EVL 25 §:n perusteella vasta myöhemmin.

Lisävähennyksiä ei voi tehdä elinkeinotoiminnan tuloksi luetusta konserniavustuksesta. Näin voi syntyä tilanne, että osakeyhtiölle tai osuuskunnalle syntyy veronalaista tuloa saamansa konserniavustuksen perusteella, vaikka sille vahvistetaan samalta verovuodelta lisävähennysten perusteella elinkeinotoiminnan tappio.

Lopuksi – tutustu TKIn rajoituksiin ja mahdollisuuksiin

TKI-vähennyksiin ja niiden perusteisiin, rajoituksiin sekä mahdollisuuksiin kannattaa tutustua. Tutkimus- ja kehitystyötä voi harjoittaa yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden, startupien sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa yrityksen sisäisen tutkimus- ja kehitystyön ohessa.

Määräaikaiseksi säädetyn tutkimusyhteistyön lisävähennyksen osalta olisi syytä tehdä ratkaisu vähennyksen voimassaoloajan jatkamisesta jo hyvissä ajoin. Lyhytaikaisiksi säädetyt lisävähennykset ovat TKI-toiminnan pitkäkestoisuuden ja siten investointipäätösten kannalta myrkkyä. Vakailla oloilla on myönteinen vaikutus myös Suomen tavoitteeseen saada TKI-investointien määrä neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Mika Olli
veroasiantuntija
Helsingin seudun kauppakamari