Espoon syysseminaarissa katsottiin jo energiakriisin jälkeiseen aikaan

Tulisipa lauha ja tuulinen talvi. Siinä toive, joka todennäköisesti oli lähes jokaisen Karakallion kampuksen auditorioon tiistaina istahtaneen syysseminaarilaisen mielessä.

Sen tunnustivat myös jo 24. kertaa järjestetyn seminaarin puheenjohtajana toiminut Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Saija Äikäs ja Leppävaara-Albergan Rotaryklubin presidentti Harri Virtanen.

– Syysseminaari on perinteisesti onnistunut ajankohtaisissa aihevalinnoissaan ja näin kävi tälläkin kertaa, he totesivat.

Kiinnostus illan teemana olleita sähkömarkkinoita ja huoltovarmuutta kohtaan näkyi myös salin puolella, sillä vapaat istumapaikat olivat vähissä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) tunnusti videotervehdyksessään, että Suomi on seilannut viime vuodet kriisistä toiseen ja tullut energian osalta myös yllätetyksi. Silti missään vaiheessa ei ole painettu paniikkinappulaa.

– Hinnannousu tuo haasteita monen suomalaisen elämään, mutta energiaa ja perustarpeita on silti koko ajan saatavilla. Nyt tehdään töitä sen eteen, että sähköjärjestelmämme toimii ja energiaa riittää myös ensi talvena, hän vakuutti.

Energiansäästö on nyt etusijalla

Budjettiesitykseen kirjatut tuet ja alv-kevennykset tuovat nekin helpotusta, mutta eivät ratkaise Eurooppaa riivaavaa energiapulaa ja sen myötä korkealla heiluvia markkinahintoja. Tulevana talvena korostuukin sähkönsäästö niin yrityksissä kuin kotitalouksissa.

Tulevaisuudennäkymä on kuitenkin Lintilän mukaan hyvä. Olkiluoto 3:n ja nopeasti lisääntyvän tuulivoiman myötä Suomesta tulee energian suhteen pitkälti omavarainen ja lisäksi tuotanto on lähes päästötöntä.

Vielä isompi potentiaali liittyy vetyteknologiaan ja sen kaupallistamiseen, jossa Suomen on Lintilän mukaan pysyttävä kärkijoukoissa.

– Vety on tulevaisuuden öljy ja meille valtava mahdollisuus myös vientimarkkinoilla. Tänä syksynä siihen liittyvissä investoinneissa saatetaan rikkoa jo miljardiraja. Käynnissä on energiamurros ja ne yritykset, jotka tunnistavat vetyyn liittyvät mahdollisuudet, voivat päästä kiinni liki rajoittamattomiin markkinoihin. Siksi kannustan myös yrityksiä liikkeelle – valtiosta nämä mahdollisuudet eivät jää kiinni, Lintilä vakuutti.

Vedystä versoo globaaleja kasvumahdollisuuksia

Nesteen vetyhankkeissa tiivisti mukana oleva Renewable Hydrogen and PtX-yksikön varatoimitusjohtaja Outi Ervasti painotti ministeri Lintilän tavoin, että vedestä valmistettava vihreä vety avaa uuden maailman ja mahdollisuuksia, joissa kannattaa olla mukana.

– Vedyn ympärille on rakentumassa uusi globaali energia- ja jakelujärjestelmä, ja siihen liittyviä hankkeita on käynnissä eri puolilla maailmaa. Euroopassa taustalla on paitsi irtaantuminen venäläisestä energiasta myös Pohjanmeren ehtyvät kaasuvarat, Ervasti totesi.

Suomessa erilaisia vetyhankkeita on käynnissä jo liki parikymmentä. Tavoitteena on, että teollisuuden käyttämästä vedystä puolet olisi vihreää laatua vuoteen 2030 mennessä.

– Etenkin prosessiteollisuudessa haasteena on jatkuva tuotanto, jolloin mahdollisuus hyödyntää halvempia energianhintoja jää vähiin. Jatkossa tarvitaankin sähkövarastoja, siirtokapasiteettia, hajautettua energiantuotantoa sekä vedyn siirto- ja varastointiteknologiaa. Lisäksi vedyn tuotantoprosessin hukkalämpöä olisi hyödynnettävä muun muassa kaukolämmön tuotannossa, Ervasti luetteli. Suomen tulisikin laatia vetytalouteen valtakunnalliset ja maakunnalliset tavoitteet.

– Meidän ei pidä jäädä raaka-aineen tuottajaksi, vaan luoda korkean lisäarvon tuotteita ja koulutusta myös vientimarkkinoille, Ervasti totesi.

Materiaali: Vetytalous ja Suomen mahdollisuudet

Suomi hyvissä asemissa energiamurroksessa

Edessä olevasta energiamurroksesta muistutti myös Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä, joka vertasi tilannetta kolmiloikkaan. Ensimmäisessä loikassa urakkana on muuttaa energiantuotanto hiilineutraaliksi ja ympäristöystävälliseksi. Sen jälkeen myös energian käyttämisestä on tehtävä ympäristöystävällistä.

Kolmantena haasteena on rakentaa energiajärjestelmä, jolla entistä monipuolisempi energian tuotantopaletti saadaan pelaamaan yhteen.

– Tässä riittää insinööreille työtä kymmeneksi vuodeksi. Onneksi heitä on myös täällä Espoossa riittämiin, Leskelä vitsaili.

Samalla hän tähdensi, että Suomi lähtee murrokseen monia muita maita huomattavasti paremmista asetelmista. Yli 85 prosenttia nykyisestä energiantuotannosta on jo ilmastoneutraalia ja osuus kasvaa edelleen, kun kivihiili ja fossiiliset polttoaineet korvautuvat uusiutuvilla vaihtoehdoilla. Tuontienergian tarve puolestaan hiipuu tuulivoiman ja Olkiluoto 3:n tuotannon myötä.

– Nykyinen energian hinta on totta kai asia, jota tavallisen kuluttajan on vaikea ymmärtää ja hyväksyä. Nyt tärkeintä on energian säästäminen, sillä hintoja laskevaa uutta tuotantoa ei synny hetkessä, Leskelä muistutti.

Materiaali: Irtautuminen Venäjän energiasta – matkalla kohti ilmastoneutraalia Suomea

Energiakriisi herätti myös huoltovarmuuteen

Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruususen mukaan energiakriisi on ollut suomalaisille muistutus myös huoltovarmuudesta.

Kansalaiset haalivat klapeja ja aggregaatteja, Varautumissuunnitelmia ja ohjeistuksia pitkien jakeluhäiriöiden varalle on toki tehty myös kunnissa ja kaupungeissa tehty, mutta niiden käytännön toimivuus voi olla lopulta kysymysmerkki.

– Kuinka huolehtia vanhuksista, kun hissit eivät toimi? Entä miten johtaa kriisitoimia, kun sähköjen lisäksi myös tietoliikenne- ja puhelinyhteydet ovat poikki, Ruusunen muistutti.

Leskelän tavoin hän painotti yhteistä tsemppi- ja säästöhenkeä, jolla selvitään tulevan talven ylitse. Toiveena oli hänelläkin mahdollisimman lauha ja tuulinen talvi.

– Vielä vuosituhannen vaihteessa meillä puhuttiin venäläisen maakaasun ja sähkönkäytön selvästä lisäämisestä. Nyt on nähty, ettei energia-asioissa kannata heittäytyä muiden varaan, Ruusunen totesi.

Ensi vuonna tehdään hänen mukaansa joka tapauksessa historiaa, sillä Suomi yltää sähköntuotannossa omavaraiseksi. Tähän saakka sähköä on tuotu aina jostain päin rajojemme takaa – jatkossa sitä riittää myös myytäväksi.

– Lisäksi energiapalettimme on todella hyvällä pohjalla. Tuulivoima ohittaa ydinvoiman suurimpana tuotantovoimana vuonna 2027 ja aurinkovoiman tuotantokapasiteetti nousee sekin jatkossa vesivoiman tasolle. Kun saamme vielä Ruotsin sähköistyskumppaniksi, niin meitä ei voita tällä alalla kukaan, Ruusunen hehkutti.

Materiaali: Sähköjärjestelmän toimintavarmuus ja yhteiskunnan toimivuus

Materiaali: Miten elää, kun sähkön hinta vaihtelee rajusti Osmo Soininvaara 6.9.2022 Espoon Syysseminaarissa.