Espoon Syysseminaarin 2023 yleisöä

Turvallisuus-teema kiinnosti Espoon syysseminaarissa

Taloudellisesti vahva ja vakaa, rasismia torjuva ja yhdenvertaisuutta korostava yhteiskunta on turvallinen sen asukkaille ja vetovoimainen vaihtoehto myös ulkomaisille osaajille. Se kuitenkin vaatii meiltä asennemuutosta ja yhteistyötä. Tämä viesti korostui moneen otteeseen Espoon syysseminaarissa, joka järjestettiin jo 25. kertaa.

Espoon perinteisessä syysseminaarissa Metropolian auditoriossa Karakalliossa pureuduttiin tällä kertaa turvallisuus-teemaan. Aihe oli ajankohtainen ja myös kiinnostava, sillä vapaat istumapaikat olivat salissa tiistaiehtoona (12.9) vähissä.

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan turvallisuus on alue, johon Espoossa paneudutaan vakavasti jo kaupunkisuunnittelussa.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Espoon Syysseminaarissa 2023

– Turvallinen asuinympäristö ja luonnonläheisyys houkuttavat Espooseen uusia asukkaita ja näitä tekijöitä myös espoolaiset itse arvostavat. Me haluammekin profiloitua Suomen turvallisimpana edelläkävijäkaupunkina, Mäkelä linjasi.

Hänen silmissään menestyvä ja turvallinen Suomi rakentuu verkostomaisista kaupunkikeskuksista ja niiden ympärillä olevista pientaloalueista. Kaupunkirakenteessa tukeudutaan vahvasti raideliikenteeseen, kuten Helsingin seudulla on viime vuosina tehty.

– Tätä kautta luodaan turvallisia, perheystävällisiä ja vetovoimaisia asuinalueita, joissa myös koulut ja harrastukset ovat lähellä. Nämä ovat tärkeitä tekijöitä myös ulkomailta tuleville osaajille ja heidän perheilleen. Tänne muutetaan työn takia, mutta myös elämisen arvot ja turvallisuus painavat valinnoissa, Mäkelä tähdensi.

Espoossa yhtälö on toiminut, sillä kaupungin väkiluku rikkoi viime kesänä jo 310 000 asukkaan rajan. Vuonna 2060 lukeman ennustetaan olevan yli 470 000.

Kasvun ja nopean kansainvälistymisen keskellä on panostettu entistä enemmän myös arjen turvallisuuteen.

– Kansainvälinen levottomuus koskee myös meitä espoolaisia ja turvallisuus tehdään aina yhteistyöllä. Esimerkiksi poliisin kanssa se on viety todella pitkälle – käytännössä yksi heidän edustajansa istuu aina kaupunginjohtajan esikunnassa, Mäkelä kertoi.

Suomi ei selviä ilman maahanmuuttoa

Mäkelän mainospuhe sai tukea Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Minna Helteeltä, joka kertoi päätyneensä aikanaan espoolaiseksi juuri edellä luetelluista syistä.

– Luonnonläheisyys puhutteli opiskelemaan tullutta maalaistalon tytärtä – ja tekee sitä edelleen, hän tunnusti.

Helle pureutui omassa esityksessään työperäiseen maahanmuuttoon, jota ilman ikääntyvä Suomi ei tulevina vuosina selviä.

Pelkästään teknologiateollisuus arvioi tarvitsevansa seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 130 000 uutta käsiparia. Ala työllistää tällä hetkellä noin 340 000 henkilöä ja määrä on kasvanut vuosi vuodelta.

– Vihreä siirtymä tarjoaa tulevina vuosina valtavia taloudellisia mahdollisuuksia, mutta niiden toteuttamiseen tarvitaan myös ulkomaisia osaajia. Valitettavasti heistä kisaavat samaan aikaan monet muutkin maat. Jos emme onnistu taklaamaan tätä osaajahaastetta, karkaavat myös investoinnit, kasvu ja kipeästi tarvittavat verotulot muualle, Helle totesi.

Espoon Syysseminaarin 2023 puhujat Vasemmalta kuvassa Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Minna Helle, poliisijohtaja Sanna Heikinheimo, Helsingin seudun kauppakamarin Espoon toimiston johtaja Saija Äikäs ja Metropolia-ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja ja rehtori Riitta Konkola.
Vasemmalta kuvassa Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Minna Helle, poliisijohtaja Sanna Heikinheimo, Helsingin seudun kauppakamarin Espoon toimiston johtaja Saija Äikäs sekä Metropolia-ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja ja rehtori Riitta Konkola.

Rasismikeskustelu tuli tarpeeseen

Kesällä käynnistyneen ja edelleen jatkuvan rasismikeskustelun Helle sanoi tuoneen kolhun Suomen maineelle ja olleen myös elinkeinoelämälle kiusallista. Toisaalta se on ollut myös tarpeen, sillä jatkossa täälläkin on totuttava ja opittava monikulttuurisuuteen.

– Meidän kaikkien on tehtävä työtä sen eteen, että Suomi ja suomalaiset työyhteisöt ovat vetovoimaisia ja viihtyisiä myös ulkomailta tuleville. Yksikään yritys ei jatkossa pärjää pelkästään suomenkielisellä henkilöstöllä. Se kannattaa huomioida rekrytoinneissa jo nyt, Helle painotti.

– Ja mitä monikulttuurisempi työyhteisö, sitä enemmän syntyy myös ideoita, hän lisäsi.

Orastavaa asennemuutosta kuuluu toisaalta olevan jo ilmassa. Teknologiateollisuuden hiljattain tekemässä kyselyssä 90 prosenttia jäsenyrityksistä kertoi olevansa kiinnostunut palkkaamaan ulkomaista työvoimaa. Vastaavia tuloksia on saatu myös Helsingin seudun kauppakamarin jäsenkyselyissä.

– Muutos on tehtävä yhdessä ja tässä meidän on onnistuttava Ruotsia paremmin, Helle lisäsi.

Teemaan tarttui myös Metropolia-ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja ja rehtori Riitta Konkola. Hän kertoi opinahjossa olevan tällä hetkellä yli 17 000 opiskelijaa, joista kasvava osa ulkomailta ja etenkin EU:n ulkopuolelta.

Metropolia hyväksyttiin hiljattain Eurooppa-yliopistojen joukkoon, jossa on nyt yhteensä 20 suomalaista korkeakoulua.

– Monikulttuurisuus on meille mahdollisuus ja samalla haaste, jossa on mietittävä myös turvallisuusseikkoja. Ne korostuvat etenkin tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeissa. Olemme tiivistäneet yhteistyötä mm. maanpuolustuskorkeakoulun kanssa, Konkola kertoi.

Vahva talous tuo myös turvaa

Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen mielestä valtion terve taloudenpito tuo turvaa myös kansalaisille.

– Taloudellisesti vakaa ja vauras yhteiskunta on myös turvallinen. Sen ansiosta Suomi on pystynyt reagoimaan viimeisten kahden vuoden aikana meidän ympärillämme tapahtuneisiin muutoksiin, hän totesi.

Reagointia ja uskallusta tarvitaan Romakkaniemen mukaan myös istuvalta hallitukselta, jonka ohjelmasta kuuluu löytyvän kiitettävän paljon kauppakamarin jo aiemmin esillä pitämiä rakenneuudistuksia.

– Ainoastaan maahanmuutossa jäätiin vähän telineisiin, vaikka osaava työvoima on yrityksille yksi keskeinen investointiperuste verotuksen, liikenneyhteyksien sekä vakaan ja ennakoitavan toimintaympäristön rinnalla, Romakkaniemi totesi.

Espoon syysseminaarin järjestelyistä vastasivat Leppävaara-Albergan Rotaryklubi, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Espoon kaupunki ja Helsingin seudun kauppakamari.

Espoon Syysseminaarin 2023 yleisöä

Jukka Mäkelän, Minna Helteen, Riitta Konkolan ja Juho Romakkaniemen lisäksi puhujina olivat poliisijohtaja Sanna Heikinheimo, kansanedustaja ja työelämäprofessori Jarno Limnéll sekä ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

Lue myös

Arvioimme: pääkaupunkiseudulla lopetti viime vuonna ennätysmäärä yrityksiä

Suomessa lopetti arviolta 31 000 yritystä viime vuonna. Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) lopettaneita yrityksiä...

Espoo pysyy kärjessä panostamalla osaamiseen, kansainväliseen vetovoimaan ja vihreään siirtymään

Teknologinen kehitystoiminta, varallisuus kuin osaamispääomakin kasaantuvat yhä harvempiin kansainvälisiin keskuksiin. Tiedon...

Business Espoon Elinkeinofoorumissa pureuduttiin osaamispääomaan

Business Espoon perinteisessä Elinkeinofoorumissa tehtiin keskiviikkona 18.4. historiaa. Dipolin saliin ja livestream-linjoille oli ilmoittautunut ennätysyleisö...