Artikkelikuva

Ovi auki ja kynnys matalaksi

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on ollut jo pitkään edelläkävijä yritysyhteistyön ja koulutusviennin saralla. Perinteikäs oppilaitos aikoo pysyä ajan hermolla myös jatkossa. Rehtori Teemu Kokko haluaa rakentaa opintopolun, jossa kynnys toisen ja kolmannen asteen opinahjojen välillä on entistä matalampi.

Täällä on hiljaisen kesän jälkeen taas mukavasti vilskettä ja vilinää, naurahtaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun rehtori Teemu Kokko kätellessään vieraansa oppilaitoksen aulassa.

Haaga-Heliaan hyväksytyt runsaat 2 000 uutta opiskelijaa hakevat Pasilassa vielä paikkaansa ja rakentavat itselleen sopivia kurssi­kalentereita. Kovin hikoilu on vielä edessäpäin, ja itse asiassa siitä on saatu tuntumaa jo aiemmin keväällä. Haaga-Helian sisäänpääsyrima on kohtuullisen korkealla: käytännössä vain noin joka viides hakija saa opiskelupaikan.

– Meidän sukupolvemme pääsi huomattavasti helpommalla.Useimmat meistä pääsivät suoraan sinne, minne halusivatkin, Kokko huokaa.

Rehtorin puhe kääntyykin nopeasti opintopolkuun, jossa on hänen mielestään aivan liikaa kuoppia ja esteitä juuri kriitti­sinä valinnan vuosina. Etenkin kynnyksiä ammatilliselta ja lukioasteelta amk- ja korkeakouluopintoihin olisi madallettava. Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia ovatkin näyttämässä tässä esimerkkiä ja avaamassa opiskelijoille koko koulutustarjontansa strategisen liittoumansa myötä.

– Yksi askel ovat myös toisen asteen oppi­laitoksiin viedyt valmentavat kurssit, joilta saa tuntumaa korkeakouluopintoihin. Kaikkia pilareita tarvitaan, mutta niiden välissä on hyvä olla myös siltoja. Ja me haluamme olla niiden rakentajia, Kokko painottaa.

Sadan yrityksen yhteistyöverkosto

Haaga-Helian kirjoilla on runsaat 11 500 opiskelijaa. Tarjolla on lähes 40 amk-tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa, joista osa on englanniksi. Liiketalouden, tietotekniikan, assistenttityön, hotelli-, ravintola-, matkailu- ja liikunta-alojen lisänä ovat MBA-ohjelmat, opettajankoulutus sekä tutkimus- ja kehitystoiminta.

Opinahjon erikoisuus on erittäin laaja ja tiivis kumppani- ja tukiverkosto, johon kuuluu noin sata yritystä. Yhteistyön hedelmiä voivat olla esimerkiksi yhteiset kehityshankkeet, kuten verkkosivuprojektit, markkinointi- ja mainontamateriaalien tuotanto tai vaikkapa messuosastojen suunnittelu.

– Missiomme on avata nuorille ovet työelämään ja se toteutuu myös käytännössä. Peräti 98 prosenttia opiskelijoistamme työllistyy suoraan opintojen jälkeen, rehtori myhäilee.

Yhteistyölle on myös pitkät perinteet, sillä oppilaitos on aikanaan perustettu palvelemaan nimenomaan yritysten ja liike-elämän osaajatarpeita.

– Näiden tarpeiden mukana meidänkin on muututtava ja uudistuttava. Käytännössä meidän on oltava koko ajan liikkeellä ja todistettava oma osaamisemme, Kokko muistuttaa.

Loppukesällä kumppaniverkostoon kuuluva Helsingin seudun kauppakamari päätti tukea Yrittäjä Uralle! –hanketta miljoonalla eurolla. Kaksivuotisessa hankkeessa kannustetaan yrittäjyyteen, helpotetaan ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden integroitumista työmarkkinoille sekä rakennetaan sujuva reitti toisen asteen koulutuksesta ammattikorkeakouluun.

– Ammattikorkeakoulut ovat olleet viime vuosina taloudellisesti tiukoilla, joten tällainen tukipotti on meille tottakai merkittävä, Kokko kiittelee.

Koulutusviennissä vielä kasvunvaraa

Vaikka PISA-tutkimuksen tulokset ovat viime vuosina hieman notkahtaneet, kerää suomalainen koulutusjärjestelmä ja pedagoginen osaaminen edelleen vuolaita kehuja kansainvälisillä kentillä. Samalla se on raottanut ovia vientimarkkinoille ja nostanut koulutusviennin myös istuvan hallituksen agendalle.

Haaga-Helia on ollut mukana koulutusviennissä vuosikymmenen alusta lähtien ja vienyt sinivalkoista osaamista Euroopan ohelle muun muassa Lähi-Itään, Aasiaan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan.

Paras veto on ollut ammatillisella opettajankoulutuksella, mutta myös johdon koulutusohjelmat, ammatilliset lyhytkurssit ja yhteistutkinnot ovat löytäneet mukavasti markkinarakoa.

Koulutusvienti kerryttää Haaga-Helialle noin 1,5 miljoonan euron vuosittaisen liikevaihdon.

Entä sitten digitalisaatio? Milloin opinnot voi suorittaa läppärillä vaikka kotisohvalta?

– Digitalisaation myötä opiskelu on entistä joustavampaa ja omatoimisempaa. Kaikkea ei kuitenkaan opi pelkästään lukemalla, ja siksi opettajia tarvitaan ehdottomasti myös tulevaisuudessa.

Rehtori Teemu Kokko

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, opiskelija, opintopolku, toisen asteen oppilaitos, amk-tutkinto, koulutusvienti, yritysyhteistyö
Haaga-Helia ammatti­korkeakoulun rehtori
KTT 2005, Svenska Handelhög­­skolan,
Helsingin yliopiston dosentti

Helsinkiläinen jo viidennessä polvessa.

Ura

Vararehtori,
Haaga-Helia 2007–2015

Lukuisissa opetus- ja konsultointitehtävissä
muun muassa Ruotsissa, Venäjällä, Virossa ja Unkarissa

Harrastukset
Liikunta ja lukeminen, HIFK

Motto
Juokse aina, jos haluat ehtiä bussiin.

Lue myös

Kaukalovalmistaja taklasi fuusioriskit Kauppakamarin neuvoilla

Vepe Oy Peltosen toimitusjohtaja Jarmo Poukkula sai viettää elokuussa jo kohtuullisen huolettomia lomapäiviä. Keväällä ennen...

Kootut kysymykset henkilökuntaeduista

Täytyykö henkilökuntaedut antaa kaikille työntekijöille, jotta ne ovat verovapaita? Tavanomaisista henkilökuntaeduista säädetään tuloverolain 69 §:ssä. Ensimmäisessä momentissa...

Kuukausi takana FinnCham Brasiliassa

Loin listan yrityksistä ja henkilöistä, joita Nokia halusi kutsua tilaisuuteensa. Olen saanut tehdä postereita sekä linkkejä tapahtumaan....