Pia Pakarinen vaalean sinisellä taustalla

Uusimaa tarvitsee lisää energiaa – Toimiva energiajärjestelmä ja vahvat energiaverkot ovat koko Suomen strateginen kilpailuetu

Yritykset peräänkuuluttavat ennustettavaa energia- ja teollisuuspolitiikkaa sekä ennakoivaa energiaverkkojen rakentamista, käy ilmi Suomen kauppakamareiden ja Destian tänään julkaisemasta teollisuus- ja energiaselvityksestä. ”Erityisesti Uusimaa kaipaa lisää panostuksia energiantuotantoon, sillä energiankulutus on täällä kaikkein suurinta”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen.

Teollisuus- ja energiaselvitys osoittaa, mitä konkreettisia toimia poliittisten päättäjien on tehtävä, jotta Suomi saa täyden hyödyn energiasiirtymästä ja siihen kytkeytyvistä teollisista investoinneista.

Suomen suurin energiankulutuksen keskittymä on Uudellamaalla. Erityisesti tällä alueella investointeja joudutaan jopa rajoittamaan verkon kapasiteettipuutteiden vuoksi. Energian tuotannon alijäämä kulutukseen nähden on ylivoimaisesti suurin tällä alueella. 

”Uudenmaan riittävän energian takaamiseksi tarvitsemme siirtoyhteyksien vahvistamista ja uutta omaa energiantuotantoa, kuten aurinko- ja pienydinvoimaa. Kysyntäinvestoinneissa on syytä painottaa työvoimavaltaisia investointeja, koska seudultamme löytyy työvoimaa. Hyöty on suurin, kun esimerkiksi datakeskusten lähistölle saadaan korkean lisäarvon teollisuutta, joka pystyy hyödyntämään niiden tuottamaa energiaa”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen.

Etumatka voi kadota muutamassa vuodessa

Toistaiseksi Suomen energiajärjestelmä ja siirtoverkot ovat kilpailijamaita, kuten Ruotsia, Saksaa ja Alankomaita, paremmassa kunnossa. Näissä maissa verkkojen kapasiteetti on jo muodostunut investointien pullonkaulaksi.

Merkkejä vastaavista haasteista on kuitenkin jo Suomessa. Jos verkkojen rakentaminen ja lupaprosessit eivät pysy investointien tahdissa, etumatka voi kadota nopeasti.

”Suomen talouskasvulle on jo riittävästi rajoittavia tekijöitä – sähköpula ei enää saa tälle listalle nousta. Tarvitsemme pitkän aikavälin ennustettavan näkymän pääomien houkuttelemiseksi. Sähkön hyödyntämisessä on katsottava Suomen kokonaisetua osaoptimoinnin sijaan. Tavoitteena tulee olla korkean lisäarvon investointien houkuttelu Suomeen”, toteaa työn projektipäällikkönä toiminut Riku Huhta Destialta.

Mitä nyt pitäisi tehdä?

Selvitys esittää neljä keskeistä toimenpidettä:

  • Sähkön kanta- ja jakeluverkkojen rakentaminen ennakoivasti
  • Lupaprosessien sujuvoittaminen
  • Energiajärjestelmän tasapainon varmistaminen
  • Teollisten arvoketjujen vahvistaminen Suomessa

Ratkaisut on tehtävä nyt, jos Suomi haluaa hyödyntää energiasiirtymän täyden potentiaalin talouskasvulle.

Lisätietoja:

Pia Pakarinen, toimitusjohtaja, Helsingin seudun kauppakamari, pia.pakarinen@chamber.fi, 040 529 4989

Riku Huhta, projektipäällikkö, Destia, riku.huhta@destia.fi, 040 761 0243

Suomen teollisuus ja energiatarpeet – kasvunäkymien turvaaminen -selvitys on toteutettu laajoin sidosryhmähaastatteluin, siinä on otettu huomioon kansalliset, alaan liittyvät strategiat ja suunnitelmat kuten teollisuuspoliittinen strategia ja energia- ja ilmastostrategia, keskeisten toimijoiden, kuten Fingridin ja Energiateollisuuden visiotyöt sekä hyödynnetty energiasiirtymän tutkittua tietoa. 

Selvityksen on toteuttanut Destia, ja sen ovat tilanneet Suomen kauppakamarit (Keskuskauppakamari, Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kuopion, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Oulun, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Rauman, Riihimäki-Hyvinkään, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit).

Kauppakamariyhteisön yhteinen tiedote: https://www.sttinfo.fi/tiedote/71876646/energiasiirtyman-voitto-suomen-ulottuvilla-mutta-etumatka-voidaan-havita-nopeasti?publisherId=25106402&lang=fi

Lue myös

Neuvontapalvelut: Tuotteiden markkinavalvonta ja sääntely EU:ssa

Juristimme Maija Kärkäs selvittää, mitä tuotteiden markkinavalvonta tarkoittaa yritykselle.

Katso tästä avoinna olevat rahoitushaut

Kokoamme yrityksille olennaisia ja merkittäviä rahoitusmahdollisuuksia samaan päivittyvään artikkeliin. Artikkeli päivitetty 26.6.

Luonnos Uudenmaan maakuntaohjelmaksi

Uudenmaan visio 2050 Vision selitysosassa on hyvin kunnianhimoa, mutta visiota olisi hyvä määrittää, miten hyvin vision toteutuksessa...