Keskon aluejohtaja Timo Heikkilä.

Kaavoitusbyrokratia kangistaa kaupan kasvua

Kaupan ala on ollut viime vuodet varsin hyvässä vauhdissa. Vireillä oleva maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistus nostaa kuitenkin taivaalle pilviä. Keskon aluejohtajan Timo Heikkilän mukaan lisääntyvä sääntely ja edelleen tiukentuva lupabyrokratia heikentäisivät muutenkin murroksessa olevan toimialan reagointikykyä ja kasvumahdollisuuksia.

Kaupan ala on työllistää Suomessa lähes 300 000 henkilöä, josta pelkästään Helsingin seudun osuus on yli kolmannes. Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala myös bruttokansantuotteella mitattuna: sen osuus on noin 10 prosenttia Suomen BKT:stä.

Kaupan ala on ollut myös yksi aktiivisimmista investoijista, joka on reagoinut kiitettävällä herkkyydellä alati kiihtyvään kaupungistumiskehitykseen. Palveluja on tuotu pääkaupunkiseudullakin uusille asuinalueille likipitäen samaa tahtia muuttoliikkeen mukana.

Maallikon silmissä monet uudet kauppapaikat tuntuvat valmistuvan ällistyttävällä vauhdilla, mutta käytännössä rakentaminen on enää hankkeen viimeinen loppurutistus. Jokaisen kauppapaikan toteutuksen aikajänne on ennen peruskiven muurausta vähintään 2–3 vuotta, useimmiten tuplasti enemmän. Käytännössä potentiaalisia kauppapaikkoja haarukoidaan taukoamatta tutkailemalla mm. liikenneyhteyksiin, asuntorakentamiseen ja kaupunginosien kehittymiseen liittyviä suunnitelmia ja linjauksia.

Jäykät kaavoituskäytännöt ovat kehityksen jarru

Keskon aluejohtajan Timo Heikkilän mielestä aikaväli suunnittelusta toteutukseen on monimutkaisen kaavoitus- ja lupabyrokratian vuoksi etenkin pk-seudulla kohtuuttoman pitkä. Toimialan pelkona onkin, että uusi maankäyttö- ja rakennuslaki tihentää tätä säädösviidakkoa entisestään.

Kaupan toimiala käy läpi perusteellista murrosta, joka jatkuu pitkälle tulevaisuuteen. On aika haasteellista tietää, missä olemme ja mikä on muuttunut vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua.

Esimerkiksi uutta kauppaa perustettaessa meidän on kuitenkin tiedettävä kiinteistöön, sen käyttöön ja rakentamiseen liittyvät yksityiskohdat jo vuosia etukäteen, Heikkilä muistuttaa.

Pahimmillaan se voi tarkoittaa, ettei kyseiseen kauppapaikkaan aikanaan mietitty konsepti enää  kaupan avautuessa enää palvelekaan odotetusti sen ympärillä olevaa asukasrakennetta.

– Meillä on jo nyt esimerkkejä, ettei uutena ja vetovoimaisena asuinalueena ja kauppapaikkana meille aikanaan markkinoitu kaupunginosa lopulta kehity läheskään lupausten ja odotusten mukaisesti. Se on kauppiaalle aina kallis harjoitus,  Heikkilä toteaa.

Muutos on menestyksen tae

Kauppa kokeekin olevansa kaavoitusprosessissa selkeä väliinputoaja. MRL:n määräykset etenkin vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoituspaikoista ovat johtaneet mittaviin selvityksiin ja hyvin yksityiskohtaiseen sääntelyyn jo yleistasoiseksi tarkoitetussa maakuntakaavassa.

Samaan aikaan kaupan omat konseptit kehittyvät jatkuvasti. Verkkokauppa valtaa alaa, mutta myös kivijalkakaupat tekevät uutta tulemistaan.

Alati kasvava ruoka-annosten myynti on sekin yksi uusi trendi, johon kauppiaiden on pitänyt reagoida raskaista lupakäytännöistä huolimatta.

Viime hallituskaudella tehdyt pykälälievennykset helpottivat hieman tilannetta, mutta esimerkiksi kaupan eri muotoihin perustuva maankäytön ohjaus jatkuu Heikkilän mukaan entiseen malliin. Lisäksi menettelytavoissa on kuntakohtaisia eroja.

Osa säädöksistä on tehty myös jarruttamaan jättimäisten peltomarkettien rakentamista. Tämä trendi on kuitenkin Heikkilän mukaan etenkin päivittäistavarakaupassa taaksejäänyttä elämä.

– Kuntien tulisi edistää  kaupan palvelujen syntymistä alueilleen ja tiivis kommunikointi alan toimijoiden kanssa helpottaa löytämään oikeat sijaintipaikat. Kauppoja pitää perustaa sinne, mistä myös asiakkaat ne helposti tavoittavat – eikä kaavoituksella ja väkisin vääriin paikkoihin, hän tiivistää.

Tavoitteena hiilineutraali ruokakauppa

Reagointi ilmastonmuutokseen ja yritysten omaan hiilijalanjälkeen ovat Kauppakamareiden kuluvan vuoden kärkiteemoja.

K-ryhmässä vastuu ympäristöstä on otettu vakavasti jo vuosien ajan. Siitä kertoo mm. yhtiön valinta maailman vastuullisimmaksi kaupan alan yritykseksi.

CDP:n Climate A -listalle Kesko valittiin ensimmäisen kerran jo viisi vuotta sitten. Listalla olevien yritysten katsotaan toimivan esimerkillisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Parhaillaan Kesko rakentaa Luonnonvarakeskuksen (Luken) kanssa mallia, jonka avulla ruokakaupasta saadaan hiilineutraali. Sen ovat jo ottaneet jo käyttöön K-Citymarket Easton Helsingissä, K-Supermarket Basilika Sipoossa ja K-Market Visamäki Hämeenlinnassa.
Tavoitteena on saada malli vuoden 2020 aikana kaikkiin K-ryhmän ruokakauppoihin.

Toimintamallin tavoitteena on tunnistaa ja löytää toimet, joilla oma hiilijalanjälki saadaan kutistettua mahdollisimman pieneksi. Samalla selviää myös tarvittavan kompensaation määrä.

Luonteva osa omaa toimintaa

Kaupan ilmastovaikutukset liittyvät pääasiassa valaistukseen, lämmitykseen, jäähdytykseen, kuljetuksiin, kaupassa syntyvään ruokahävikkiin ja jätteisiin, myytävien tuotteiden säilytykseen ja valmistukseen sekä kaupan omiin palvelupakkauksiin.

Aluejohtaja Timo Heikkilän mukaan hiilineutraalius on luontevaa jatkumoa Keskon aiemmille ”ilmastoteoille” ja osa yhtiön vastuullisuusstrategiaa. Esimerkiksi kaikki yhtiön Suomessa hankkima sähkö on 100-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa.

Heikkilä muistuttaa K-ryhmän olevan myös Suomen suurin aurinkovoiman tuottaja ja käyttäjä, sillä entistä useamman kauppakiinteistön katolla on aurinkopaneelit. Päästöjä vähennetään jatkuvasti myös kauppojen energiankäytön ja logistiikan optimoinnilla. Lisäksi asiakkaiden käyttöön on tuotu mittareita, jotka kertovat tehtyjen ruokaostosten hiilijalanjäljen.

– Olemme mukana Global 100-listalla, joten meidän on oltava esimerkki ja elettävä kuten opetamme, Heikkilä tähdentää.


Vuosikirja 2020

Teksti on julkaistu 6.4.2020 ilmestyneessä Vuosikirjassa.

Julkaisut

Lue myös:
Edellinen artikkeli Osakassopimus Seuraava artikkeli Työnantajan velvollisuus tarjota työtä osa-aikatyöntekijälle