Porvoon keskeisten kaupunkialueiden yleiskaavaluonnos

1. Yleistä

Osayleiskaava ohjaa Porvoon kaupunkimaisesti rakennetun alueen ja sen kehysalueen maankäyttöä vuoteen 2050 saakka. Suunnittelualueella asuu lähes 80 % kaupungin väestöstä. Kaavan tavoitteena on, että Porvoo kasvaa, laajentuu ja tiivistyy yhtenäisenä nykyisen keskustan ympärille, ja keskusta toimii selkeänä kaupungin pääkeskuksena.

Kauppakamari pitää osayleiskaavaa merkittävänä Itä-Uudenmaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin ja kilpailukyvyn kehittämiseen vaikuttavana linjauksena. Uudenmaan väestönkasvun on ennustettu jatkuvan voimakkaana tulevaisuudessakin, ja Porvoolla on erinomaiset edellytykset ottaa osansa metropolialueen kasvusta. Itä-Uudenmaan kilpailukyvyn edellytyksiä luodaan nyt. On tärkeää, että Porvoo haluaa kasvaa ja kehittää omaa aluettaan aktiivisesti.

Osayleiskaavan tärkeinä lähtökohtina pitää olla joustavuus ja vaihtoehtoisten kehityskulkujen mahdollistaminen, ei rajoittaminen. Kaavan on turvattava pitkälle tulevaisuuteen kaupungin yleiset kasvu- ja kehitysmahdollisuudet, yritysten toiminta- ja investointiedellytykset, kaupan kilpailu ja laajenemismahdollisuudet, riittävä asuntotuotanto sekä kaikkien liikennemuotojen toimivuus.

Pelkkä pääkaupunkiseudun läheisyys ei takaa kasvua, vaan Porvoon on tarjottava myös työpaikkoja ja opiskelumahdollisuuksia omalla alueellaan. Kaupungin talouden turvaaminen edellyttää, että Porvoossa on tulevaisuudessakin monipuolinen joukko veroja maksavia ja työllistäviä paikallisia yrityksiä. Tontteja on löydyttävä sekä isoille että pienemmille yrityksille, ja kaupungin tulee itse aktiivisesti houkutella yrityksiä Porvooseen.

2. Asuminen

Kaava mahdollistaa 15 000 uuden asukkaan sijoittumisen kaava-alueelle vuoteen 2050 mennessä. Koko Porvoossa olisi tuolloin noin 70 000 asukasta. Uusi rakentaminen ohjataan merkittäviltä osin jo rakennetuille ja täydentyville alueille olemassa olevan infrastruktuurin ja palvelujen äärelle. Erilaisiin elämäntilanteisiin tarjotaan monipuolisia asumisen vaihtoehtoja.

Asukasmäärän lisääminen kestävästi edellyttää kaupunkirakenteen tiivistämistä ja myös korkean rakentamisen sallimista erityisesti keskusta-alueella. Kuntataloudenkin näkökulmasta täydennysrakentamisen edut ovat kiistattomat: alueella on jo yhdyskuntatekninen infrastruktuuri, palvelut ja yhteydet, joten rakentamisesta syntyy vähemmän kustannuksia kuin kokonaan uusilla alueilla. Lisäksi tiivis rakentaminen mahdollistaa palvelujen säilymisen ja uusien palvelujen syntymisen.

Kauppakamari pitää hyvänä, että osayleiskaavaluonnoksessa on kiinnitetty paljon huomiota kaava-alueen siniviherrakenteen turvaamiseen ja luontoalueiden saavutettavuuteen. Virkistys- ja viheralueet sekä eri harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat merkittävässä roolissa sekä kaupungin veto- että pitovoimatekijöinä.

3. Elinvoima

Kaavaluonnoksen tavoitteena on, että Porvoon työpaikkaomavaraisuus säilyy korkeana. Yritysten tarpeet otetaan huomioon kehittämällä keskustan vetovoimaa ja täydentämällä nykyisiä yritysalueita. Keskusta on tulevaisuudessakin Porvoon kaupan pääkeskus, jonne sijoitetaan suurin osa keskustahakuisesta erikoiskaupasta ja kaupallisista palveluista. Kaupan palveluverkko muodostuu keskustasta, kaupan alueista sekä lähipalvelukeskittymistä, ja lisäksi asuinalueilla voi olla yksittäisiä kaupallisia palveluita.

Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on mahdollistettava kaupan kilpailu tarjoamalla kaupalle riittävästi sijoittumis- ja laajentumismahdollisuuksia.

Osayleiskaavaratkaisu mahdollistaa kaupungin kasvun ja tiivistymisen nykyisen keskustan ympärille eikä ole liian riippuvainen Itäradan toteuttamisesta. Keskustan kehittämistä tukee hyvin kaavamääräys, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistettava keskustan palveluiden hyvä saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla ja varattava alueita liityntäpysäköintiin.

Porvoon vahvuus on aito kaupunkiympäristö, joka houkuttelee osaavia ihmisiä ja matkailijoita alueelle. Porvoon pitää tehdä ydinalueestaan entistä houkuttelevampi sekä läheltä että kaukaa tuleville. Näin alueelle saadaan lisää koulutettua työvoimaa, joka mahdollistaa myös yritysten kasvun.

Asukasmäärän kasvattamisen lisäksi Porvoon ydinkeskustaa tulee kehittää vetovoimaisemmaksi. Vanha kaupunki houkuttelee runsaasti matkailijoita, mutta tori ympäristöineen kaipaa merkittäviä toimenpiteitä viihtyisyyden lisäämiseksi ja Mannerheiminkadun estevaikutuksen minimoimiseksi. Porvoon keskusta on tarkoitus säilyttää monipuolisen kaupallisen tarjonnan ja palveluiden seudullisena pääkeskuksena, jossa ei ole kaupan rajoituksia. Luonnoksen mukaan keskustan asemaa ei saa heikentää esim. sijoittamalla merkittävästi keskustan kanssa kilpailevaa kauppaa keskustan ulkopuolelle. Tarmolaa ja Kuninkaanporttia kehitetään merkitykseltään tilaa vaativan kaupan alueina.

Kauppakamari pitää kauppaa koskevaa ratkaisua perusteltuna. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on mahdollistettava kaupan kilpailu tarjoamalla kaupalle riittävästi sijoittumis- ja laajentumismahdollisuuksia. Päivittäistavarakaupan ja keskustahakuisen erikoistavaran kaupan suurempien yksiköiden ohjaaminen keskustaan edellyttää, että sijoittuminen myös mahdollistetaan käytännössä.

Vihreän siirtymän hankkeet tarjoavat paljon mahdollisuuksia teollisuustuotannon lisäämiseen Itä-Uudellamaalla. Kauppakamari pitää hyvänä, että vaarallisia kemikaaleja käsittelevät tai varastoivat laitokset on erikseen huomioitu kaavaluonnoksessa ja niille on osoitettu alue Tolkkisiin.

Maarakentamisen materiaalien käsittely ja välivarastointi aiheuttavat ympäristöhaittoja, mikä tekee ao. alueiden sijoittamisesta haastavaa. Näin ollen on hyvä, että asiaan on kiinnitetty huomiota jo yleiskaavatasolla ja maarakentamisen kiertotaloudelle on varattu alue moottoritien pohjoispuolelta, Myrskyläntien itäpuolelta.

4. Liikkuminen

Osayleiskaavaratkaisu ohjaa erityisesti kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen. Porvoonjoen yli on osoitettu kolme uutta jalankulun ja pyöräilyn siltaa sekä yksi ns. ulkoilusilta. Tiivistyvä ja täydentyvä kaupunkirakenne parantaa joukkoliikenteen edellytyksiä. Itärataan ja lähijunaliikenteeseen varaudutaan, ja asema on helposti saavutettava. Ratalinjaukselle on esitetty kolme vaihtoehtoa.

Itärata on valtava mahdollisuus Porvoolle ja koko Itä-Uudellemaalle, ja sen toteutumista on edistettävä kaikin keinoin.

Kauppakamari pitää parhaimpana ratalinjauksena vaihtoehtoa, jossa maanalainen asema on sijoitettu keskustaan. Rautatieaseman keskustasijainti olisi omiaan vahvistamaan keskustan elin- ja vetovoimaa sekä helpottaisi myös työvoiman liikkuvuutta. Julkisen liikenteen jatkoyhteydet toimivat parhaiten keskustasta. Matkailijoilla olisi kohtuullinen kävelymatka niin vanhaan kaupunkiin kuin Länsirannan puolelle.

Luonnoksen mukaan autoliikenteen sujuvuus säilyy tulevaisuudessakin pääosin hyvänä. Porvoosta ja Itä-Uudeltamaalta pendelöidään ahkerasti pääkaupunkiseudulle töihin, joten liityntäpysäköintimahdollisuuksia pitää kehittää tarvetta vastaavasti.

24.2.2026

HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI

Itä-Uudenmaan aluejohtokunta
Mathias Kivikoski
puheenjohtaja

Hilkka-Leena Orava
aluevastaava