Kaivokadun asemakaavan muutosehdotus

1. Asemakaavan muutos edellyttää huoltotunnelin avaamista autoliikenteelle

Kaivokadun kaavoitus käynnistyi kaupunginhallituksen hyväksyttyä keskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman 16.12.2024. Suunnitelman mukaan Kaivokatua edistetään ensisijaisesti joukkoliikenteen katualueena.

Kuten asemakaavan muutosehdotuksesta ilmenee, Kaivokadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi vaikuttaa eniten ydinkeskustan autoliikennesaavutettavuuteen heikentäen sitä selvästi. Keskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluvaiheessa kaupungin taholta tuotiin toistuvasti esille, että ydinkeskustan saavutettavuus voitaisiin turvata mahdollistamalla huoltotunnelin käyttö myös henkilöautoille yhteytenä kaikkiin maanalaisiin pysäköintilaitoksiin.

Tämä ilmenee myös kaupunginhallitukselle asian esitelleen kansliapäällikön perusteluista. Niiden mukaan keskustan huoltotunnelia ”kehitetään niin, että kaikkiin pysäköintilaitoksiin voi ajaa kaikista sisäänkäynneistä. Samalla tavoin ulosajo on nykyistä vapaammin valittavissa. Lisäksi huoltotunnelia on tarkoitus kehittää siten, että tunnelin sisäänajot sijoittuisivat kauemmaksi ydinkeskustasta.” ”Keskustan huoltotunnelin pysäköintiliikennettä koskevat kehittämistoimet parantavat entisestään maanalaisten pysäköintilaitosten saavutettavuutta idän ja lännen suunnista.”

Huoltotunnelin käytön salliminen henkilöautoille ja yhteyksien avaaminen kaikkiin maanalaisiin pysäköintilaitoksiin on edelleen varsin epävarmaa ja asiaa koskevat selvitykset kesken. Epävarma on niin ikään yksityisten toimijoiden huoltotunnelin kehittämishanke.

Ydinkeskustan saavutettavuuden ja elinvoiman turvaamiseksi Kaivokadulle suunnitelluista muutoksista ei tule päättää ennen kuin huoltotunnelin kehittämismahdollisuudet varmistuvat esitetyn mukaisiksi. Näin ollen Kauppakamari vaatii, että asemakaavan valmistelu keskeytetään ennenaikaisena. Jos huoltotunnelin muutokset eivät ole mahdollisia, tulee autoliikenteen läpiajo sallia jatkossakin Kaivokadulla.

2. Jalankulkijoiden turvallisuutta parannettava

Kaivokadun ylittäminen kävellen muuttuu läpiajavan autoliikenteen poistuessa. Ehdotuksen mukaan Kaivokadulle tulee vain kaksi valo-ohjattua suojatietä – Päärautatieaseman raitiovaunupysäkin itäpäätyyn ja Ateneumin edustalle.

Raitiovaunuja kulkee Kaivokadun läpi tulevaisuudessa nykyisen 30 vuoroa tunnissa/ suunta sijaan 40 vuoroa tunnissa/ suunta, mikä tarkoittaa merkittävää raitiovaunujen määrän lisääntymistä alueella. Valo-ohjaamattomissa raitiotien ylityksissä jalankulkija on väistämisvelvollinen raitiovaunuja kohtaan. Ylitettäviä kiskoja on pysäkkialueen kohdalla lisäksi tuplamäärä aiempaan verrattuna.

Kaavaehdotuksessa arvioidaan muutosten parantavan jalankulkijoiden liikenneturvallisuutta. Ottaen huomioon valo-ohjattujen ylitysten huomattava väheneminen, raitiovaunujen määrän selkeä lisääntyminen ja alueella jalankulkijoiden lisäksi eri suuntiin sukkuloivat kaksipyöräiset kulkuneuvot, todennäköistä on pikemminkin jalankulkijoiden liikenneturvallisuuden heikkeneminen.

Kauppakamari pitää tärkeänä, että ehdotukseen sisällytetään jalankulkijoiden turvallisuutta lisääviä elementtejä.

3. Vaikutusten arviointi on tehtävä suhteessa nykytilanteeseen

Kaivokadun asemakaavan muutosehdotuksen vaikutuksia on arvioitu olennaisella tavalla puutteellisesti, mikä tekee arvioinneista harhaanjohtavia. Lähtötilanteeksi on otettu jo 1+1-kaistaiseksi muutettu Kaivokatu, jota on verrattu Kaivokadun katkaisemiseen kokonaan autoliikenteeltä. Elinvoimavaikutuksia ja liikenteellisiä vaikutuksia ei ole arvioitu suhteessa nykytilanteeseen, mikä ei anna ymmärrettävää kuvaa vaikutuksista.

Poikkeuksellisesta menettelyä on perusteltu Kruunusillat-raitiotiehankkeen vuonna 2016 tehdyllä yleissuunnitelmapäätöksellä, jonka vuoksi ehdotuksen vaikutuksia ei olisi mielekästä verrata nykytilanteeseen. Perustelu ei ole hyväksyttävä. Yhdeksän vuotta sitten päätetystä Kruunusillat-hankkeesta on pyydetty lausuntoja vain viranomaistahoilta eikä yritys- tai elinvoimavaikutusten arviointia ole tehty. Lisäksi ydinkeskustan tilanne on vuoden 2016 jälkeen muuttunut dramaattisesti. Asemakaavan muutosehdotuksen vaikutusten arviointi ainoastaan kahden hypoteettisen vaihtoehdon välillä ei anna oikeaa ja luotettavaa kuvaa kaavan vaikutuksista.

Kauppakamari vaatii, että vaikutuksista tehdään kunnollinen nykytilanteen lähtökohdaksi ottava vaikutusten arviointi. Vasta sen jälkeen on mahdollista arvioida asemakaavan vaikutuksia.