Kuusi vuosikymmentä kauppakamarilaisuutta

Porvoolaisen C.E. Lindgrenin nimi ei ehkä ensikuulemalta herätä mielleyhtymiä, vaikka useimmat suomalaiset ovat käyttäneet yhtiön tuotteita esimerkiksi maalaustöiden tai tapetoinnin yhteydessä.

Helsinkiläisen Carl Edvard Lindgrenin vuonna 1881 Punavuorenkadulle perustama yritys on ensimmäinen teollisten harjojen ja siveltimien valmistaja Suomessa. Porvooseen yhtiö muutti 1950-luvulla ja 1980-luvulla sen omistajaksi tuli Brunowin perhe.

Nykyinen toimitusjohtaja Alexander Brunow luotsaa perinteikästä perheyritystä nyt kolmannessa polvessa. CEL-tuotemerkistä tunnetun yrityksen liikevaihto on nykyisin noin 12 miljoonaa euroa ja se työllistää nelisenkymmentä henkilöä.

Muovimäet ovat alati luistavampaa bisnestä

Lindgrenin ”perustuotteita” on tarjolla likipitäen kaikissa rakennustarvikeliikkeissä ja rautakauppaketjuissa. Vuosikymmenten saatossa yhtiön tuoterepertuaari on kuitenkin kasvanut maalaus- ja pinnoitusvälineistä teollisuuden erikoisharjoihin sekä muovimäkituotteisiin.

Toimitusjohtajan mukaan perinteiset pintakäsittelytuotteet ovat edelleen yhtiön kivijalka ja niistä kertyy noin 75 prosenttia liikevaihdosta.

– Loppuosa jakaantuu tasan noiden kahden muun tuoteryhmän kesken. Toimitamme erikoisharjoja muun muassa teollisuuskoneisiin ja laitteisiin sekä öljyntorjuntaan. Muovimäkituotteet menevät puolestaan hyppyrimäkien alastuloihin sekä vesi-, huvi- ja seikkailupuistoihin, Brunow selvittää.

Viimeksi mainitussa tuoteryhmässä Keski-Eurooppa on alati tärkeämpi markkina-alue, sillä mäkihyppy on siellä edelleen iso ja näkyvä urheilulaji. Harjoittelumahdollisuuksia ja kilpailupaikkoja on löydyttävä ilmastonmuutoksen edetessä myös lumettomana aikana. Kasvavien vientimaiden joukossa on Saksan, Itävallan ja Sveitsin lisäksi muun muassa Yhdysvallat.

– Meillä Suomessa lajin vaisusta nykytilanteessa kertoo se, että muovimäkiä on käytössä vain muutamia, Brunow toteaa.

Muoville haetaan korvaajaa

Vastuullisuus ja alati kiristyvät ympäristövaatimukset ovat yksi muovialan keskeisistä haasteista. Tämä on tiedostettu myös C.E. Lindgrenissä, jossa on tehty jo pitkään kehitystyötä ympäristöystävällisempien materiaalien parissa.

– Asiakkaiden vastuullisuusvaatimukset ovat kiristyneet nopeasti ja niihin on myös reagoitava, mikäli mielii pysyä markkinoilla mukana, Brunow toteaa.

Porvoolaisyrityksessä muoveille etsitään korvaajia erilaisista biopohjaisista materiaaleista. Haasteena on kuitenkin se, ettei raaka-aineiden vaihto saa heikentää tuotteiden laatua.

– Meillä on tässä kohtaa hyvä tilanne, sillä Suomessa tämän alan tutkimus on aivan kansainvälistä kärkeä. Muovin kierrättämisessä olisi sen sijaan edelleen parannettavaa, Brunow toteaa.

Jäsenyys Helsingin seudun kauppakamarissa tarjoaa monia hyötyjä

Porvoolaisyrityksellä on Suomen oloissa harvinaisen pitkä toimintahistoria. Se on ollut pitkään myös Helsingin seudun kauppakamarin jäsen: Oy C.E. Lindgrenin Ab:n nimi näet kirjattiin jäsenrekisteriin jo 1960-luvun alussa – tarkkaan ottaen vuonna 1963.

Alexander Brunowin mukaan jäsenmaksulle on saatu vuosikymmenen saatossa kosolti katetta muun muassa yritys- ja työelämäjuridiikkaan liittyvän asiantuntija-avun, erilaisten koulutusten sekä kauppakamarin kautta tarjolla olevien yritys- ja yhteistyöverkostojen kautta.

– Kauppakamarin järjestämät koulutukset ovat olleet henkilöstön keskuudessa todella suosittuja ja niihin on osallistuttu aktiivisesti. Lisäksi kauppakamarin asiantuntijat mielletään yrityksen sisällä neutraaliksi ja etujärjestöistä riippumattomaksi tahoksi, jolta voi kysyä neuvoa muun muassa henkilöstö- ja työsuhdeasioissa. Tämän kokoisessa yrityksessä ei ole vielä erillistä hr-osastoa, eikä ulkopuolisten konsulttien käyttökään ole välttämättä järkevää, Brunow toteaa.

Kauppakamarin plussana on myös monipuolinen jäsenrakenne, sillä joukossa on niin yhden henkilön yrityksiä, pörssiyhtiöitä kuin julkista sektoria. Lisäksi kamari tarjoaa apua myös ulkomaisten kumppanien ja yhteistyöverkostojen löytämisessä.

– Asuin muutama vuosi sitten Kaakkois-Aasiassa ja kauppakamarin kautta sain vinkkiä paikallisista yritysverkostoista Bangkokissa, Thaimaassa ja Singaporessa. Osallistuin myös muutamiin todella hyviin verkostoitumistapahtumiin, Brunow muistelee.