Kati Mattinen on Helsingin seudun kauppakamarin lakimies (työsuhdeasiat).

Neuvontapalvelut: Perhevapaat ja vuosiloma

Perhevapaita koskeva lainsäädäntö muuttui 1.8.2022. Siirtymäsäännökset tulee ottaa huomioon, ja vanhoja ja uusia säännöksiä sovelletaan rinnakkain vielä parin vuoden ajan. Tähän artikkeliin on päivitetty tiedot uusien säännösten mukaisiksi.

Vuosiloman kertyminen perhevapaan aikana

Perhevapaat ovat vuosilomalaissa työssäolon veroista aikaa lukuun ottamatta hoitovapaata ja poissaoloa perheenjäsenen tai muun läheisen henkilön hoitamiseksi. Työssäolon veroista aikaa on kuitenkin vain 160 raskaus- ja vanhempainvapaapäivää ja muun kuin raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän osalta 160 vanhempainvapaapäivää, eli noin kuusi kuukautta. Jos työntekijä on 35 tunnin lomanansaintasäännön piirissä, työssäolon veroista aikaa on vastaavasti 182 kalenteripäivää.

Perhevapaan ajalta kertyy vuosilomaa, jos lomanmääräytymiskuukauden aikana kertyy vähintään 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää tai 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Jos esimerkiksi 14 päivän säännön piirissä oleva työntekijä on vanhempainvapaalla kuukauden 10. päivään saakka ja jää sen jälkeen suoraan hoitovapaalle, ei kyseiseltä kuukaudelta kerry hänelle enää vuosilomaa, koska työssäolon veroisia päiviä ei tule neljäätoista.

Jos hoitovapaalla oleva työntekijä jää uudelle raskausvapaalle kesken hoitovapaan ja ilmoittaa tästä työnantajalle, työntekijälle kertyy vuosilomaa uuden raskausvapaan perusteella siitä huolimatta, että hoitovapaa olisi alun perin kestänyt pidempään eikä siltä olisi kertynyt vuosilomaa.

Perhevapaa-aika pitää ottaa kokonaisuudessaan huomioon määriteltäessä sitä, onko työsuhde kestänyt vuoden vai alle vuoden lomanmääräytymisvuoden tai työsuhteen loppuun mennessä eli kertyykö työntekijälle kyseiseltä lomanmääräytymisvuodelta kaksi vai 2,5 päivää vuosilomaa täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Vuosilomakustannuskorvaus

Työnantajalla on oikeus saada Kelalta vuosilomakustannuskorvausta, jos se joutuu maksamaan työntekijälle lomapalkkaa tai lomakorvausta siltä osin, kun lomaa on kertynyt työntekijän oltua poissa työstä erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainrahakauden aikana. Vuosilomakustannuskorvausta maksetaan 2,5 päivältä kalenterikuukaudelta, jona työntekijälle on kertynyt vuosilomaa ja jolta vanhempainpäivärahaa on maksettu vähintään 14 päivältä. Korvausta haetaan kahden vuoden kuluessa sen kalenterikuukauden alkamisesta, jolta korvausta halutaan saada.

Vuosiloman antaminen

Vuosilomalain mukaan työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän eikä muun kuin raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen vanhempainvapaapäivän ajaksi. Jos työntekijän vuosilomaa ei voida  raskaus- tai vanhempainvapaan vuoksi antaa vuosilomalaissa tarkoitetulla tavalla, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.

Vuosiloma voidaan määrätä pidettäväksi muiden perhevapaiden kuten hoitovapaan aikana. Vuosilomaa ei ole kuitenkaan perusteltua määrätä 105 päivää ylittävänkään vanhempainvapaan ajaksi, koska uusien säännösten mukainen vanhempainvapaa voidaan pitää useassa osassa, eikä vanhempainrahaa enää makseta vuosiloman ajalta.

Vuosiloma annetaan vuosilomalain rajoissa siitä huolimatta, että työntekijä on perhevapaalla. Ensi sijassa loma annetaan lomakaudella, mutta sopimalla vuosiloman voi sijoittaa ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua eli 30.4. mennessä. Lisäksi 12 arkipäivää ylittävä lomanosa voidaan sopia pidettäväksi viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä eli 30.9. mennessä.

Tämän lisäksi työntekijä voi säästää osan lomastaan. Jos hänellä on kertynyt lomanmääräytymisvuonna täydet 30 lomapäivää, niin kuuden päivän osalta säästövapaaseen on oikeus, kunhan siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, ja toisen kuuden päivän osalta säästövapaasta voidaan sopia.

Vuosiloma annetaan arkipäivinä myös sellaisen työntekijän osalta, joka on osittaisella hoitovapaalla. Siten jos työntekijä on osittaisella hoitovapaalla esimerkiksi perjantaisin, viikon vuosilomassa kuluu kuusi lomapäivää aivan kuten kokoaikatyöntekijöilläkin.

Vuosilomapalkka

Tunti- ja suorituspalkkaisen työntekijän lomapalkka määräytyy keskipäiväpalkan perusteella, prosenttiperusteella tai työehtosopimusmääräysten mukaan esimerkiksi keskituntiansion perusteella. Jos vuosilomapalkka lasketaan prosenttiperusteella, työssäoloajan palkkaan lisätään maksettu sekä laskennallisesti saamatta jäänyttä palkkaa muun muassa erityisraskausvapaan, tilapäisen hoitovapaan, omaishoitovapaan ja pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon ajalta sekä raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta siltä osin kuin se on työssäolon veroista aikaa.

Kuukausipalkkainen työntekijä saa pääsäännön mukaan vuosiloman ajalta saman palkan kuin työssä ollessaan, eli loman alkamisajankohta määrää lomapalkan suuruuden. Kun vuosiloma pidetään kesken perhevapaan, kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkan lähtökohtana on yleensä vapaata edeltänyt palkka. Jos työntekijällä on luontoisetuja, jotka eivät ole vuosiloman aikana käytössä, tulee ne korvata vuosilomapalkassa rahana. Myös mahdolliset yleiskorotukset tulee muistaa ottaa huomioon.

Jos kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja vastaavasti palkka muuttuvat esimerkiksi osittaisen hoitovapaan vuoksi, vaikuttaa muutos lomapalkan laskentaan. Jos työajan ja palkan muutos tapahtuu kesken lomanmääräytymisvuoden, vuosilomapalkka kyseiseltä lomanmääräytymisvuodelta lasketaan prosenttiperusteella. Jos työajan ja palkan muutos tapahtuu vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen mutta ennen vuosiloman tai sen osan pitämistä, vuosilomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan. Esimerkiksi työntekijän jäädessä osittaiselle hoitovapaalle tai palatessa osittaiselta hoitovapaalta kokoaikaiseksi 1.1.2023 vuosilomapalkka lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2022–31.3.2023 lasketaan prosenttiperusteella. Jos työntekijä taas jäisi osittaiselle hoitovapaalle tai palaisi osittaiselta hoitovapaalta esimerkiksi 1.5.2023, niin vuosilomapalkka kesällä 2023 ja talviloma alkuvuonna 2024 pidettävän ja lomanmääräytymisvuonna 1.4.2022–31.3.2023 kertyneen vuosiloman osalta lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan mukaisen palkan perusteella.

Kati Mattinen
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari

Julkaistu 31.5.2020
Päivitetty 11.10.2022

New call-to-action

Lue myös

Loman siirtyminen sairausloman vuoksi

Lomakauden alkaessa on hyvä muistuttaa mieleen, miten loman siirtäminen tapahtuu, jos työntekijä sairastuu ennen loman alkamista tai loman aikana.

Viikon kysymys: pitämättömät vuosilomat

Viikon kysymys tuo vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät

Jos työsuhde on päättynyt kesken lomanmääräytymisvuoden, työntekijällä on oikeus sairaus- tai kuntoutuspoissaoloaikaa vastaavaan osaan 24 päivästä. Käytännössä...