Neuvontapalvelut: EU:n datasäädöksen soveltaminen alkaa – uusia velvoitteita ja mahdollisuuksia yrityksille

Artikkelissa käydään läpi datasäädöksen soveltamisala ja keskeisimmät velvoitteet. Samalla tarkastellaan, millaisia uusia mahdollisuuksia säädös avaa yrityksille datan hyödyntämisessä.

Mitä datasäädös koskee?

Datasäädös koskee dataa, jota syntyy verkkoon liitettyjen laitteiden tai näihin liittyvien palveluiden käytöstä. Tällaisia laitteita voivat olla esimerkiksi modernit ajoneuvot, erilaiset teollisuudessa käytettävät laitteet tai vaikkapa älykellot.

Millaisia velvoitteita säädös asettaa?

Säädös velvoittaa suunnittelemaan ja valmistamaan verkkoon liitetyt tuotteet siten, että käyttäjät voivat saada käyttöönsä näiden tuotteiden tuottaman datan. Sama velvoite koskee myös laitteisiin liittyvien palvelujen suunnittelua ja tarjoamista. Jos käyttäjä ei voi saada dataa suoraan laitteesta tai siihen liittyvästä palvelusta, datasäädös velvoittaa datan haltijan jakamaan datan käyttäjälle. Käyttäjän pyynnöstä data on luovutettava myös kolmannelle osapuolelle, kuten huolto- tai lisäpalveluita tarjoavalle yritykselle. Tietyissä poikkeustilanteissa velvollisuus luovuttaa dataa koskee myös julkisen sektorin esittämiä pyyntöjä. Käyttäjälle on ennen sopimuksen tekemistä annettava selkeät tiedot muun muassa siitä, mitä dataa tuote tai palvelu tuottaa ja miten dataan pääsee käsiksi, jotta hän voi käyttää oikeuksiaan.

Datasäädös asettaa myös selkeät rajat sille, millä ehdoilla datan saataville asettamisesta voidaan sopia. Soveltamisalaan kuuluvan datan luovutussopimusten on perustuttava oikeudenmukaisiin, kohtuullisiin, syrjimättömiin sekä avoimiin ehtoihin, eli ns. FRAND-periaatteisiin.

Lisäksi datasäädös edistää datan saatavuutta ja hyödyntämistä muun muassa velvoittamalla datankäsittelypalveluiden, kuten pilvipalveluiden, tarjoajat helpottamaan palveluiden vaihtoa poistamalla palvelun vaihtamisen esteitä.

Miten yritykset hyötyvät datasäädöksestä?

Datasäädös vahvistaa yritysten mahdollisuuksia hyödyntää verkkoon liitettyjen laitteiden ja niihin liittyvien palveluiden käytöstä syntyvää dataa. Aiemmin tällainen data jäi usein laitteen valmistajan tai palveluntarjoajan hallintaan, mutta datasäädöksen myötä käyttäjällä ja muilla toimijoilla on paremmat mahdollisuudet hyödyntää sitä. Jatkossa esimerkiksi laitteen omistaja voi helpommin kilpailuttaa sen huollon ja korjaamisen, sillä datasäädöksen myötä korjauspalvelua ei voi enää sitoa valmistajan tarjoamiin palveluihin. Säädöksen myötä myös palveluntarjoajien vaihtaminen helpottuu.

Lisäksi säädös suojaa pk-yrityksiä kohtuuttomilta sopimusehdoilta tilanteissa, joissa ne neuvottelevat datanjakosopimuksia suurempien ja vahvemmassa neuvotteluasemassa olevien toimijoiden kanssa.

Lopuksi

Datasäädökseen valmistautumisen tulisi olla jo loppusuoralla niissä yrityksissä, joita säädöksen velvoitteet koskevat. Myös muiden toimijoiden kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota säädöksen tuomiin muutoksiin ja mahdollisuuksiin. Voisiko datasäädöksen voimaantulo helpottaa palvelujen kilpailutusta ja tuoda kustannussäästöjä tai jopa avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia teidän yrityksessänne?

Pihla Riipinen
juristi
Helsingin seudun kauppakamari
Neuvontapalvelut