Ollaan ihmisiksi – myös työpaikalla

Ollaan ihmisiksi-niminen kappale kuuluu Juice Leskisen 1980-luvulla kirjoittamiin Suomi-rokin klassikoihin.

Camilla Tuominen ja Ennakointikamarin projektipäällikkö Tuula Pyykkö (oik.)

Sanaparille on kuitenkin espoolaisen yrittäjän, tunnekouluttajan ja tietokirjailija Camilla Tuomisen mukaan edelleen käyttöä – ja tulevina vuosina todennäköisesti vielä nykyistä enemmän.

Tekoäly ja robotiikka näet hoitavat jatkossa ison osan rutiininomaisesta tietotyöstä ja numeroiden pyörittelystä. Monia kehitys saattaa jopa hirvittää, mutta Tuomisen mukaan kyse on täysin luontevasta teknologia-askeleesta eteenpäin.

Samalla meidän kädellisten vastuulle jäävät tehtävät, joissa vaaditaan työtehtäviin liittyvän osaamisen lisäksi myös tunteiden hallintaa, tunneälyä ja toisten huomioimista.

– Se taas tarkoittaa, että tätä tunnepuolta on osattava johtaa paitsi yksilöiden myös yritysten tasolla, Tuominen toteaa.

Peilin edestä on hyvä aloittaa

Mitä ihmettä sitten on tunteiden johtaminen ja kuinka sitä voi opetella?

Yksinkertaistettuna kyse ei ole sen kummemmasta kuin erilaisuuden sietämisestä, omien tunteiden hallinnasta ja hillitystä käytöksestä, joka ei loukkaa tai lannista muita.

Esimerkiksi silmien pyörittely ja huokailu tiimipalavereissa tuskin rohkaisee arempia osallistujia edes avaaman suutaan.

– Esimiesten ja johdon tehtävä on luoda ilmapiiri, jossa jokainen halukas voi esittää oman näkemyksensä ilman leimautumisen tai syrjinnän pelkoa. Valtava määrä hyviä ideoita ja innovaatioita jää toteutumatta pelkästään sen takia, ettei joku uskalla tai kehtaa avata suutaan. Siihen ei pitäisi olla varaa yhdelläkään työpaikalla, tunnekouluttaja kertoo.

Eikä ensimmäistä muutostyökaluakaan tarvitse kuulemma kovin kaukaa hakea. Se löytyy jokaiselta työpaikalta ja myös kotoa.

– Peilin edessä jokainen voi kysyä itseltään toiminko, käyttäydynkö ja ilmaisenko asiat niin, etten latista muiden mielipiteitä tai aiheuta työyhteisössä tietoisesti mielipahaa ja ärtymystä. Jos omat sanomiset tulkitaan jostain syystä toistuvasti väärin, on syytä muuttaa ja tarkentaa sanavalintoja, Tuominen vinkkaa.

Hyvä fiilis tuottaa tulosta

Esimiesten kohdalla kyse on lähinnä tiettyjen rajojen asettamisesta, yhteisistä pelisäännöistä ja avoimuudesta sekä työyhteisön hiljaisten signaalien lukemisesta. Tunteita ja omaa persoonallisuuttaan ei voi täysin kahlita, mutta kovimpia kuohuja ja eri tavoin ajattelevia ihmisiä voi silti oppia ymmärtämään.

Mikä minua esimerkiksi palavereissa ärsyttää? Entä miksi kiivastun tai tuskastun tietyistä asioista tai ihmisistä työpaikalla ja asiakaspalvelutilanteissa? Mikä ryhmädynamiikassa ylipäätään mättää?

– Viime kädessä kyse on myös yhteisöllisyyden kehittämisestä ja hyvästä työfiiliksestä, joka tuottaa myös uusia innovaatioita ja tulosta. Vanhassa kerrostalo- tai kyläyhteisössäkin tultiin keskenään toimeen ja autettiin naapureita, vaikka voitiin olla ihmisinä hyvinkin erilaisia, Tuominen muistuttaa.

Entä mistä kulmahuone voi aistia, että omassa organisaatiossa ollaan ajautumassa väärälle latu-uralle?

– Kellojen pitäisi soida viimeistään silloin, jos palavereissa alkavat olla äänessä yhdet ja samat henkilöt ja muiden näkemyksiä tipahtelee jälkikäteen vaikkapa sähköpostilla. Se kertoo avoimuuden puutteesta.

Camilla Tuominen, tunnekouluttaja ja tietokirjailija, espoolainen yrittäjä, puhui Ennakointikamarin tilaisuudessa ”Osaavan työvoiman saatavuus on meidän kaikkien asia” 1.10.2019