Porvoon talousaamussa sukellettiin suhdannesumuun

Tiistai-aamu oli sään puolesta pk-seudulla varsin sumuinen ja vastaavia näkymiä oli tarjolla myös Porvoon keskustassa Café Cabriolessa. Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikön järjestämässä Talouden ajankohtaisaamussa kuultiin 10. syyskuuta tiivis katsaus talousnäkymiin ja asiantuntijoiden viestinä oli, että parhaat ajat ovat nyt auttamatta takanapäin.

OP Ryhmän pääjohtajan Timo Ritakallion mukaan maailmantalous yskii nyt lähes joka kolkalla ja vaikuttaa auttamatta myös vientivetoisen Suomen talousnäkymiin.

”Meillä on Trump, brexit ja populismi sekä Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppakiista. Lisäksi Venäjä vetää verkkaisesti, Saksan talous kangertelee, Kiinan todellinen kasvu on kysymysmerkki ja Intiakin on ongelmissa. Käytännössä  kansainvälisissä talousennusteissa ollaan nyt samoissa lukemissa kuin vuonna 2009, jolloin oltiin taantuman kynnyksellä”, Ritakallio totesi.

EU:n sisällä ongelmien siemenet kylvettiin pääjohtajan mielestä jo taannoisissa tukipaketeissa,  jonka jälkeen EKP on pitänyt ohjauskorot ennätyksellisen alhaisina.

Kärjistäen voisi sanoa, että talousvaivoihin on otettu vuosi vuodelta enemmän perussärkylääkettä, vaikka olisi tarvittu penissilliiniä. Valitettavasti tuo särkylääke ei enää pure edes annosta lisäämällä”, Ritakallio vertasi.

Hintakilpailukyky korostuu

Suomen tilanne on pysytellyt vielä vähintäänkin kohtuullisena. Työllisyys on hyvällä tasolla ja monilla yrityksillä on ennemminkin osaajapulaa. Vienti vetää edelleen eikä ostovoimassa ole nähty notkahduksia.

Käänne on kuitenkin Ritakallion mukaan auttamatta käsillä, mikä on alkanut näkyä myös pankkien ja tutkimuslaitosten ennusteissa: käyrät ovat kääntyneet viime kevään jälkeen selvästi alaspäin.

Vienti hidastuu ja se edellyttää sitä, että hintakilpailukyvystä on pidettävä entistä tarkemmin huolta. Epävarmoina aikoina luonnollisesti myös investoinnit vähenevät”, Ritakallio huomautti.

Kansantalouden isossa kuvassa alkaa näkyä myös väestön ikääntyminen ja historiallisen heikko syntyvyys. Se ovat Ritakallion mukaan yhtälö, jonka ratkaisemiseen tarvitaan myös työperäistä maahanmuuttoa.

On järjetöntä, että annamme täällä koulutusta, mutta emme kuitenkaan myönnä sen jälkeen työlupia. Samalla päästämme arvokkaat osaajat ulkomaille”, hän huokasi.

Murros on myös mahdollisuus

Yrittäjiä ja yrityksiä Ritakallio patisti synkistelyn sijaan miettimään, miten nykymurros muokkaa omaa liiketoimintaympäristöä ja kuinka sieltä voisi löytää uutta liiketoimintaa. Tätä samaa kampausta  tehdään pääjohtajan mukaan taukoamatta myös OP Ryhmässä.

Teknologinen kehitys ja asiakasdatan jatkuva arvonnousu, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos ovat globaaleja trendejä, jotka koskettavat jotain kautta jokaista yritystä. Ja näitä samoja asioita miettivät myös asiakkaat, jotka voivat vertailla ja vaihtaa palveluntuottajaa yhdellä hiiren klikkauksella”, Ritakallio muistutti.

Asiakaskokemuksessa panoksia kannattaa laittaa perinteisen verkon sijasta mobiilipalveluihin. Älypuhelinten ja tablet-koneiden myötä mobiilipalvelujen suosio kasvaa myös pankkiasioinnissa ja maksamisessa juuri nyt todella vauhdikkaasti.

Parhaillaan rakennamme järjestelmää, jossa koko asuntokauppa hoituu kotisohvalta ilman pankkikäyntiä”, Ritakallio kertoi.

Hallitusohjelmasta helpotuksen huokaus   

”Verotus on Suomessa kaikissa palkkaluokissa edelleen kansainvälisesti kireää ja se vie parhaan terän myös palkankorotuksilta”, totesi Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki.

Talouskatsauksen toinen puhujavieras, Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki oli omissa talousennusteissaan Ritakallion linjoilla. Käyrät ovat kääntyneet alaspäin, mutta panikointiin ei ole silti aihetta.

Varovaista vihreää sai osakseen myös istuvan hallituksen ohjelma, josta putosi lopulta pois useita vaalikeskusteluissa esillä olleita ja elinkeinoelämän kilpailukykyä heikentäneitä veroehdotuksia.

“Monelta pääsi ohjelman valmistuttua varmasti helpotuksen huokaus, sillä se ei tuonut merkittäviä muutoksia yritysten verotukseen”, Kotamäki totesi.

Pieni- ja keskituloisten verotusta ollaan tällä hallituskaudella hieman keventämässä. Se ei ekonomistin mukaan kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että verotus on Suomessa kaikissa palkkaluokissa edelleen kansainvälisesti kireää ja progressio jyrkkä. Se vie parhaan terän myös palkankorotuksilta.

”Jos 3000 euron kuukausipalkkaan tulee esimerkiksi sadan euron korotus, siitä jää palkansaajalle käteen noin puolet. Työnantajalle tuo satanen sen sijaan maksaa 122 euroa”, Kotamäki muistutti.

Ja harva tietää sitäkään, että pelkästään tuo 3000 euron kuukausipalkka tarkoittaa työnantajalle kaikkine maksuineen runsaan 3800 euron kuukausikustannusta”, hän lisäsi.