Yritysvakoilusta aiheutuu yrityksille miljoonien vahingot, vain harva tekee rikosilmoituksen

Yritysvakoilusta koituu yrityksille vuosittain miljoonien vahinkoja mutta vain neljäsosa yrityksistä tekee vakoilusta rikosilmoituksen. Yritykset toivovat viranomaisilta enemmän tietoa ja lisää ohjeistusta vakoilun torjuntaan, selviää tänään julkaistusta Helsingin seudun kauppakamarin Yritysvakoilu 2021 -selvityksestä.

Yritysvakoilun uhka on suomalaisissa yrityksissä todellinen. Laiton kiinnostus yritystietoihin on kolmessa vuodessa lähes kolminkertaistunut. Yritysvakoilu 2021 -selvitykseen vastanneista yrityksistä jopa neljäsosa kertoi, että ne olivat joutuneet yritysvakoilun tai tiedon urkinnan kohteeksi. Keskiviikkona 26. toukokuuta 2021 julkaistuun Helsingin seudun kauppakamarin yritysvakoiluselvitykseen vastasi lähes 200 yritystä pääkaupunkiseudulta.

– Viidesosa yritysvakoilun kohteeksi joutuneista yrityksistä arvioi, että vakoilusta syntyneet vahingot ovat suuremmat kuin miljoona euroa. Puolet vastaajista katsoo, että vahingot ovat ylittäneet jopa kymmenen miljoonaa euroa. Yli neljäsosa yrityksistä on kärsinyt yli sadantuhannen euron vahingon, asiantuntija Panu Vesterinen Helsingin seudun kauppakamarista kertoo. 

Vakoilua on yrityksissä tapahtunut niin ulkomaisten kuin kotimaistenkin tahojen toimesta. Kahdessa kolmasosassa tapauksista jäljet johtivat ulkomaille. ”Suomi, Kiina, Yhdysvallat, Englanti ja Saksa mainittiin taas useimmiten maina, joista kotoisin oleva kilpailija oli lanseerannut uuden samanlaisen tuotteen juuri ennen suomalaista yritystä vieden etulyöntiaseman markkinoilla”, Vesterinen listaa. Hänen mukaansa yritysvakoilua ei ole helppo tunnistaa ja siksi monet yritykset luulevat yhä, että ne eivät ole vakoilun kohteena.

Kyselyyn vastanneet yritykset pitävät yleisimpinä vakoilutapoina kybervakoilua, viestien laitonta sieppaamista ja työntekijöistä aiheutuvia riskejä. Selvityksen mukaan yritykset arvioivat rikolliset (65 %) ja kilpailijat (47 %) suurimmiksi vakoiluriskeiksi.

– Varattomat eivät vakoile, ostettu yritysvakoilu ei ole halpaa, koska se vaatii taitoa. Sitä toteuttavat useimmin kyberrikolliset, omat ’värvätyt’ työntekijät tai ammattimaiset tietovarkaat, jotka osaavat työnsä, Vesterinen sanoo. 

Yritysvakoiluselvitys 2021 toteutettiin yhteistyössä Avarn Security Oy:n ja Elisa Oyj:n kanssa.

– Toimitilaturvallisuus, turvallisuuskulttuuri ja turvajärjestelmät sekä niiden oikeaoppinen käyttö ovat isossa roolissa yritysvakoilun tunnistamisessa ja estämisessä. Haluamme auttaa yrityksiä ja organisaatioita kehittämään riskienhallintaa ja ensimmäinen askel tällä tiellä on tietoisuuden lisääminen niin päättäjien kuin työntekijöiden keskuudessa, Information Security & Data Protection Officer Petteri Korsow Avarn Security Oy:stä kertoo.

Vastaajayritysten mukaan pandemiakriisi on avannut vakoilijoille enemmän mahdollisuuksia, kun asiantuntijat ja tietotyöläiset ovat siirtyneet etätyöhön. Selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa vastaajayrityksistä on ohjeistanut työntekijöitään tiedon suojaamisesta etäyössä.

– Joka kymmenes yritys kertoi yrityssalaisen tiedon vaarantuneen etätyön seurauksena. Työntekijöiden onkin tiedostettava turvallisuus aiempaa paremmin, ja työnantajan on pidettävä työntekijät hereillä mahdollisten uhkien varalta, Vesterinen korostaa.

Yritykset kaipaavat tietoa ja neuvoja viranomaisilta

Kaksi kolmasosaa yrityksistä ei ole saanut riittävästi tietoa tai ohjeita yritysvakoilun torjumiseen. Aiheesta ei käydä riittävän aktiivisesti julkista keskustelua ja siksi tietoakaan ei ole yleisesti saatavilla.

– Yritykset toivovat viranomaisten tiedottavan ja ohjeistavan yrityksiä enemmän. Myös koulutusta kaivataan aiempaa runsaammin. Tiivis yhteistyö yritysten ja viranomaisten kesken on edellytys tehokkaille toimenpiteille vakoilua vastaan, Vesterinen painottaa.

Vain neljäsosa vakoilun kohteeksi joutuneista yrityksistä on tehnyt asiasta rikosilmoituksen. ”Neljäsosa vakoilun kohteeksi joutuneista ei ole tehnyt rikosilmoitusta tapahtuneesta. Syynä voi olla maineriski, mutta viranomaisten aktiivisuus tiedon jakamisessa saattaisi lisätä rikosilmoituksen tehneiden lukumäärää”, Vesterinen arvioi.

Vakoiluriskien torjunta vaatii järjestelmällistä riskienhallintatyötä ja investointeja turvallisuuteen. Yritysten tulisikin arvioida yritysturvallisuuden kokonaisuutta myös vakoiluriskien kautta.

– Yritysturvallisuuden monet osa-alueet, kuten tietoturvallisuus, toimitilaturvallisuus, kouluttaminen, salassapitositoumukset ovat yritysten yleisesti käyttämiä varautumisen keinoja, mutta niitä tulisi arvioida riskienhallinnan keinoin erityisesti vakoiluriskien näkökulmasta, Vesterinen painottaa.

Yritysvakoilu 2021 -selvitys toteutettiin verkkokyselynä keväällä 2021. Siihen vastasi yrityksiä kaikilta toimialoilta ja kaikenkokoisista yrityksistä.


Yritysvakoiluselvitys 2021 

Yritysvakoiluselvitys_kevat2021 (PDF)

Kaikki tutkimukset ja selvitykset


Lue myös:
Edellinen artikkeli Tapahtuma-alaa ei saa kurjistaa hengiltä Seuraava artikkeli Vastuullisesti hoidettu kuntatalous on tärkeä myös yrityksille