Toimitusjohtajalta: Helsinki ylitti 700 000 asukkaan rajan mutta kehitys on hyvin erilainen Helsingin seudun sisällä

Helsinki ylitti elokuussa 700 000 asukkaan rajan. Edellinen iso virstanpylväs saavutettiin vuonna 2012, kun väkiluku ylitti 600 000. Luku on osoitus Helsingin seudun vetovoimasta, mutta koko tarina seudun muutoksesta on huomattavasti monimutkaisempi. 

Suomessa puhutaan paljon alueellisesta eriytymisestä maakuntien välillä. Vähemmän puhutaan siitä, että samanlaista eriytymistä tapahtuu myös oman seutumme sisällä. Ydinkaupungit kasvavat ja nuortuvat maahanmuuton ansiosta, laitakunnat vanhenevat ja nuoret ikäluokat kapenevat. 

Esimerkiksi Karkkilassa alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on 15 prosenttia, kun yli 65-vuotiaiden osuus on jo 27 prosenttia. Ikärakenteen muutos on ollut todella nopea: 13–15-vuotiaiden ikäluokat ovat noin 100 henkeä, mutta 0–6-vuotiaiden vain noin 35 henkeä. Seudun toisella laidalla, Askolassa, tilanne on ainakin hetkellisesti parempi. Siellä alle 15-vuotiaiden osuus on 19 prosenttia, ja kunta koki vuonna 2025 harvinaisen positiivisen luonnollisen väestönkasvun. Pitkän aikavälin ennuste on silti samansuuntainen kuin Karkkilassa: väkiluvun ennakoidaan kääntyvän laskuun. 

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajilta on lupa odottaa myös seutumme haasteiden ratkaisemisen edistämistä. 

Ydinkaupungeissa tilanne on päinvastainen. Helsinginkin väestönkasvu perustuu kuitenkin lähes kokonaan muuttovoittoon ulkomailta. Helsinki saa muuttovoittoa myös muualta Suomesta, mutta tämä voitto koostuu suurelta osin maahanmuuttajataustaisista, jotka muuttavat pääkaupunkiin muualta maasta. Vieraskielisten osuus väestöstä on Vantaalla jo lähes 30 prosenttia, Espoossa 26 prosenttia ja Helsingissä 21 prosenttia, kun koko maassa osuus on 11 prosenttia. Ilman maahanmuuttajia väestö kutistuisi siis jo myös isoissa kaupungeissa. 

Kun työvoiman tarve kääntyy taas kasvuun, yhä useampi yritys joutuu hakemaan työvoimaa ulkomailta. Ydinkaupungeissa työvoiman ja asiakaskunnan monikielisyys ja -kulttuurisuus on jo arkea. Joillain aloilla toiminta olisi jo pysähtynyt ilman ulkomailta tullutta työvoimaa. Rekrytoinnissa, viestinnässä ja palvelumuotoilussa monikielisyyteen kannattaa varautua entistä järjestelmällisemmin.  

Seudun laitamilla haasteet ovat erilaiset: nuoren työvoiman ja tulevien asiakkaiden määrä vähenee, ja se näkyy jo nyt esimerkiksi oppilaitosten ja palveluiden mitoituksessa. Tarjolla on kuitenkin esimerkiksi edullisia tontteja lapsiperheille kohtuullisen matkan päässä työpaikkakeskittymistä. 

Helsingin seutu ei siis ole täysin yhtenäinen työmarkkina- tai kuluttaja-alue, vaikka sitä usein sellaisena käsitellään. Helsingin seudulla tarvitaan voimavaroja maahanmuuttajien kotouttamiseen ja toisaalta seudulla on ihan samanlaisia ikärakennehaasteita kuin vaikkapa Itä-Suomessa. Tämä on otettava huomioon paitsi seudullisessa elinkeino- ja osaajapolitiikassa myös valtakunnan politiikassa. Maahanmuuttajien kotouttamisen resursointi ja laitakuntien ikärakenteen kapeneminen ovat molemmat asioita, jotka helposti sivuutetaan, koska Uusimaa mielletään yleisesti hyvinvoivaksi alueeksi. Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajilta on lupa odottaa myös seutumme haasteiden ratkaisemisen edistämistä. 

Pia Pakarinen
toimitusjohtaja
Helsingin seudun kauppakamari
X: Pia_Pakarinen
LinkedIn: Pia Pakarinen