Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Yritykset voivat vaikuttaa EU:n kiertotaloussäädökseen – kansallinen laki etenee ripeämmin
Julkaistu:
EU valmistelee uutta kiertotaloussäädöstä, ja julkinen kuuleminen on avoinna marraskuun alkuun saakka. Suomessa etenee kansallinen kiertotalouslaki, joka valmistuu EU-säädöstä nopeammin. Kiertotalous nähdään Euroopassa talouskasvun mahdollistajana.
EU:ssa on käynnistetty uuden kiertotaloussäädöksen valmistelu, ja siihen liittyvä julkinen kuuleminen on avoinna 6. marraskuuta asti. Tavoitteena on vahvistaa unionin taloudellista turvallisuutta ja kilpailukykyä sekä vauhdittaa siirtymää kohti kestävämpiä tuotantotapoja, kiertotalouden liiketoimintamalleja ja hiilineutraalia taloutta.
Yrityksillä, yhteisöillä ja kansalaisilla on mahdollisuus jättää lausuntonsa säädöksestä komission verkkosivuilla.
Suomen kiertotalouslaki etenee nopeammin
Suomessa valmistellaan samaan aikaan myös kansallista kiertotalouslakia, joka perustuu nykyisen jätelain uudistamiseen. Kansallinen laki on etenemässä EU-säädöstä nopeammin: työryhmän valmistelutyön odotetaan valmistuvan kuluvan vuoden lopussa, ja hallituksen esityksen on tarkoitus edetä eduskunnan käsittelyyn vuoden 2026 alussa. Myös lain luonnos tulee kansalliseen kuulemiseen ensi vuoden aikana.
Suomi on halunnut valmistella kansallista kiertotalouslakia EU:ta nopeammin, jotta Suomella olisi paremmat mahdollisuudet vaikuttaa EU:n sääntelyyn.
EU:n kiertotaloussäädös on osa komission puhtaan teollisuuden ohjelmaa (Clean Industrial Act), jonka tavoitteena on tehdä EU:sta maailman johtava kiertotalousalue vuoteen 2030 mennessä. Ohjelma tähtää materiaalien kiertotalousasteen nostamiseen 24 prosenttiin nykyisestä noin yhdestätoista prosenttista sekä yli 100 miljardin euron rahoituksen ohjaamiseen vihreään siirtymään. Se sisältää konkreettisia toimia teollisuuden uudistamiseen ja kierrätysmateriaalien käytön kasvattamiseen.
Kiertotalouslakien valmistelu osoittaa, että kiertotalous nähdään Euroopassa ennen kaikkea talouskasvun mahdollistajana. EU-laajuisen sisämarkkinan syntyminen edellyttää, että kierrätysraaka-aineet saadaan liikkumaan vapaasti yli rajojen.
Suomi on halunnut valmistella kansallista kiertotalouslakia EU:n lainsäädäntöä nopeammin, jotta Suomella olisi paremmat mahdollisuudet vaikuttaa EU:n tulevaan kiertotaloussääntelyyn.
Outi Toivanen
Johtava vastuullisuusasiantuntija
