Ennakointikamarin tilannekatsaus tarkastelee Uudenmaan työllisyyttä ja osaamistarpeita

Koronapandemia on iskenyt kovaa Uudellemaalle ja vaikutukset työllisyyteen ovat täällä selvästi muuta maata suurempia. Työvoiman kysyntä romahti keväällä ja on yhä noin neljänneksen pienempää kuin vuotta aikaisemmin. Työllisyystilanteen paraneminen tulee olemaan hidasta. Työttömiä on yli 60% enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja erityisesti nuorten työllisyystilanne on Uudellamaalla heikko. Yritysten jo kertaalleen maltillisesti parantuneet näkymät ovat heikentyneet koronan toisen aallon myötä.

Pandemian vaikutukset työvoiman kysynnässä ovat vaihdelleet suuresti ammattiryhmittäin ja toimialoittain. Selvästi suurin putoaja on ollut aiemmin pula-alana näyttäytynyt majoitus- ja ravitsemistoiminta, jossa Uudenmaan avoimista työpaikoista on kadonnut vuodessa 76%. Muutkin pudotukset kysynnässä ovat monilta osin johdettavissa koronan aiheuttamista muutoksista ja rajoituksista liikkumiseemme. Kysyntä on laskenut matkailun ja ravintola-alan lisäksi kuljetuksen ja palvelualan ammattinimikkeissä. Toisaalta esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ja rakennusalan osaajien kysynnässä ei ole näkynyt laskua viime vuoteen.

– Tämän vuoden poikkeuksellisuus näkyy väistämättä myös tässä tilannekatsauksessa. Jos katsomme peräpeilistä mennyttä kevättä ja tätä syksyä, näemme että monet tilastoissa näkyvistä dramaattisistakin muutoksista ovat sangen helposti ymmärrettävissä. Samaan aikaan tämä syksy on ollut ennakoinnin näkökulmasta vähintäänkin haastavaa aikaa. Korona on aiheuttanut valtavaa epävarmuutta lähitulevaisuudesta ja yhteiskunnallinen keskustelu on usein keskittynyt hyvin lyhyen aikavälin haasteisiin, kommentoi Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja Helsingin seudun kauppakamarista.

Pandemian rajuista vaikutuksista ja talouden epävarmuudesta huolimatta on tärkeää pyrkiä katsomaan Uudenmaan tilannetta myös nykyhetkeä kauemmas.

Ennakointikamarin tilannekatsaus tarkasteleekin alueen tulevaisuutta määrittäviä ilmiöitä ja tietoja, joihin koronapandemialla ei ole ollut käänteentekevää vaikutusta.

Vaikka korona on kohdellut toimialoja todella eriarvoisesti, se ei ole kääntänyt Uudenmaan toimialarakennetta päälaelleen. Avoimet työpaikat aukeavat yhä monilta osin samoille ammattiryhmille, samoille ammattinimikkeille ja samoille toimialoille kuin aiemminkin, vaikka kysyntä onkin yleistasolla pudonnut rajusti. Esimerkkinä Uudenmaan työmarkkinoiden palveluvaltaisuus: Palvelu- ja myyntityöntekijöiden kysyntä on tippunut vuodessa kolmanneksella, mutta se on säilyttänyt asemansa kysytyimpänä ammattiryhmänä.

Koronapandemia ei ole muuttanut myöskään poistanut osaavan työvoiman saatavuutta kasvavana ongelmana Uudellamaalla. Työvoiman yleisestä kysynnän laskusta huolimatta Uudellamaalla koetaan yhä työvoimapulaa esimerkiksi sote-, rakennus- ja ict-osaajista. Uudenmaan työvoimatarpeeseen vastaaminen vaatii jatkossa paitsi alueen työllisyysasteen myös työntekijöiden osaamistason nostoa. Tulevaisuuden työmarkkinat tarvitsevat nykyistä korkeammin koulutettua ja uusilla taidoilla varustettua työvoimaa, kun työvoiman osaamisvaatimukset tulevat ennakointitietojen mukaan kasvamaan.

– Jatkuvan oppimisen vaatimus tulee jatkossa kasvamaan ja koulutukselle ja osaamisen päivittämiselle on oltava hyvin toimivat puitteet Uudellamaalla. Toisaalta on hyvä huomata, että monet ennakoidut osaamistarpeet näkyvät jo tämän hetken työelämässä. Jo nyt esimerkiksi monialaisuuden, digiosaamisen ja vuorovaikutustaitojen hallitsemista vaaditaan ammateissa, joissa on tähän mennessä voinut pärjätä ilman näitä taitoja. Koronapandemia on omalta osaltaan vain vauhdittanut asiantuntijatyön paikkariippumattomuutta ja oman työn johtamista, Oja muistuttaa.