Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Työvoiman kysyntä Uudellamaalla on keväällä 2026 edelleen vähäistä, mutta pidemmällä aikavälillä osaavan työvoiman tarve ei ole kadonnut. Uudellamaalla ilmoitettiin maaliskuussa 8 272 uutta avointa työpaikkaa. Se on 20 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin ja puolet vähemmän kuin maaliskuussa 2024.
Pääkaupunkiseudun osuus Uudenmaan uusista avoimista työpaikoista on ollut alkukeväällä 2026 hiukan keskivertoa matalammalla, ollen maaliskuussa noin 70 prosenttia. Nyrkkisäännön mukaan osuus laskee työvoiman kysynnän laskiessa ja päinvastoin kasvaa silloin, kun työvoiman kysyntä käy kuumana. Pääkaupunkiseudun työmarkkinat reagoivat siis hiukan rajummin markkinoiden heilahteluun.
Yritysten ilmoittamien uusien avoimien työpaikkojen osuudet Uudenmaan kokonaisluvuista ovat vuosien ajan säilyneet noin 75–85 prosentin tuntumassa. Maaliskuussa 2026 yrityksiin ilmoitettiin 4 900 uutta avointa työpaikkaa, mikä on yhdeksän prosenttia vähemmän kuin maaliskuussa 2025. Vain 60 prosenttia uusista avoimista työpaikoista aukesi maaliskuussa 2026 yrityksiin.
Työmarkkinoiden tämänhetkinen ongelma on heikko kysyntä. Kysyntä on laskenut lähes kaikissa suosituimmissa ammattinimikkeissä Uudellamaalla.
Helsingin seudun kauppakamarin jäsenkyselyssä 27 prosenttia yrityksistä arvioi rekrytointitarpeidensa kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana. Kahden–kolmen vuoden aikajänteellä rekrytointitarpeiden kasvua odottaa jo puolet vastaajista.
Uudellamaalla oli maaliskuussa 2026 lähes 117 000 työtöntä työnhakijaa, mikä on kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömistä työnhakijoista lomautettuja oli 5 900, mikä on puolestaan 16 prosenttia vähemmän kuin maaliskuussa 2025.
Naisten työttömyys (9 %) on noussut hiukan enemmän kuin miesten (4 %). Maaliskuussa 2026 työttömistä työnhakijoista 55 prosenttia oli miehiä. Työttömyys on noussut enemmän alle 25-vuotiailla (11 %) kuin yli 50-vuotiailla (6 %). Pitkäaikaistyöttömiä oli Uudellamaalla maaliskuussa reilut 53 000 henkeä. Määrä on noussut 20 prosenttia vuoden aikana. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa siis selvästi yleistä työttömyyttä nopeammin. Jo lähes joka toinen Uudenmaan työttömistä työnhakijoista
Uudellamaalla ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus ammattikorkeakouluun hakevista on kasvanut selvästi 2010-luvulla.
Kevään tilannekatsauksessa tarkastellaan erityisesti ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun siirtymistä. Uudellamaalla ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus ammattikorkeakouluun hakevista on kasvanut selvästi 2010-luvulla. Ammattikorkeakouluun hakevista lähes joka toisella on taustallaan ammatillinen tutkinto.
Kehitys näkyy myös opiskelijavalinnoissa. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus Uudellamaalla ammattikorkeakouluopinnot aloittavista uusista opiskelijoista on kasvanut vuodesta 2010 ja vakiintunut tällä vuosikymmenellä reiluun 40 prosenttiin. Samalla ylioppilastaustaisten osuus uusista opiskelijoista on laskenut.
Tilastojen perusteella voidaan todeta, että ammatillisella taustalla opiskelemaan hakevat ovat hyvin motivoituneita. He ottavat saamansa korkeakoulupaikan sangen selvästi ylioppilaita useammin vastaan. Ja kun he aloittavat (ammatti)korkeakouluopinnot, suorittavat he tutkinnon alkuperäisessä tutkintolajissa hiukan keskimääräistä nopeammin. He vaihtavat keskimääräistä harvemmin toisiin tutkintolajeihin ja tippuvat keskimääräistä harvemmin pois opiskelemasta ja työttömiksi. Näyttäisi siltä, että ammatillisen taustalla korkeakouluttautuvat tietävät mitä haluavat ja tutkinnon suorittamisella on heille arvoa.
Yhteiskunnalliseen arvoon pitää, kuten todettua, palata omissa yhteyksissään. On kuitenkin selvää, että tällaisella taustalla suoritettu koulutustason nosto voi hyödyttää erityisesti aloja ja yrityksiä, joissa työskennellään sekä ammatillisen perustutkinnon että ammattikorkeakoulutuksen taustoilla. Koulutustason nostosta puhuttaessa on ehdottomasti pidettävä myös ammatillisen koulutuksen suorittaneet mukana tarkasteluissa. Meidän on varmasti mahdollista vauhdittaa ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluihin siirtymistä ilman, että ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus heikkenee.
Lue Ennakointikamarin kevään 2026 tilannekatsaus alta.
Helsingin seudun kauppakamarin koordinoima Ennakointikamari kokoaa työssään yhteen työ- ja elinkeinohallinnon, yritykset, oppilaitokset ja aluehallinnon. Verkostoon kuuluvat Stadin AO, Vantaan ammattiopisto Varia, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Taitotalo, Mercuria kauppaoppilaitos Oy, Helsinki Business College Oy, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Careeria, STEP-koulutus, Suomen Diakoniaopisto Oy, Laurea, Haaga-Helia, Metropolia, Helsingin yliopisto, Uudenmaan liitto, Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan TE-toimisto ja Helsingin seudun kauppakamari. Ennakointikamariverkosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja etsii konkreettisia ratkaisuja ja toimenpiteitä Uudenmaan työllisyyden kysymyksiin. Ennakointikamari tuottaa vuosittain kaksi tilannekatsausta Uudenmaan alueelta.