Ennakoivan rekrytoinnin merkitys korostuu

HOK-Elanto on Suomen suurimpia kaupan alan työllistäjä, jonka palveluksessa on yhdeksän Uudenmaan kunnan alueella noin 6200 työntekijää. Henkilöstön kehittämispäällikkö Kaarlo Virtanen huomauttaa, että tekijöiden löytäminen kauppoihin ja ravintoloihin on tulevaisuudessa entistä haasteellisempaa.

– Tämä johtuu muun muassa pienenevistä ikäluokista.
Virtasen mukaan palvelualojen näkökulmasta kyse on ennen muuta tekijäpulasta.

– Isona työnantajana HOK-Elannolla on mahdollisuus perehdyttää ja kouluttaa uudet tekijät työtehtäviin yhteistyössä oppilaitosten kanssa, jos vain löydämme alasta kiinnostuneita tekijöitä.

Virtanen laskee, että HOK-Elanto tekee Uudellamaalla yhteistyötä runsaan kymmenen ammatillisen oppilaitoksen kanssa. Hänen mukaansa opinnoista työelämään tietä avaavan ennakoivan rekrytoinnin merkitys korostuu tulevaisuudessa.

– Oppilaitosyhteistyö on työnantajille suuri mahdollisuus. Meillä yhteistyö on ollut jo ennestään läheistä, mutta sitä on kehitettävä entistä tiiviimmäksi.

Virtasen mukaan esimerkiksi HOK-Elannossa ravintoloissa yleinen malli on se, että vaikkapa kokiksi opiskeleva aloittaa koulutussopimuksella työelämäjakson ja siirtyy sen jälkeen oppisopimuksella työsuhteeseen.

Paljon painoa perehdytykseen

Myös HOK-Elannon myymälöihin tulee opiskelijoita eri oppilaitoksista. Pisimmälle yhteistyö on edennyt helsinkiläisen Business Collegen kanssa, josta kootaan vuosittain parikymmentä liiketoiminnan perustutkinnon opiskelijaa työelämäjaksoon Prismoihin ja Helsingin keskustan Food Market Herkkuun.

Virtasen mukaan uusien työntekijöiden perehdytykseen ja työtehtävien koulutukseen laitetaan paljon painoa. Uusille työntekijöille on tehty perehdytysvihkoja ja verkko-oppimiskokonaisuuksia. HOK-Elannolla on myös runsaat 600 koulutettuja työpaikkaohjaajaa.

– Tavoitteena on aina, että työelämäjakso on mahdollisimman laadukasta ja se valmentaa oikeasti työhön. Haluamme opiskelijoiden saavan palvelualasta myönteisen kuvan ja oivalluksia, että olemme hyvä työpaikka.

Virtasen mukaan oppilaitosyhteistyön ja ennakoivan rekrytoinnin merkityksen huomasi hyvin koronapandemian aikana, jolloin HOK-Elannossa jouduttiin välillä keskeyttämään opiskelijoiden työelämäjaksot. Nyt suljettuina olleita ravintoloita on taas avattu, mutta kaikki uudet työntekijät jouduttiin hakemaan avoimilta markkinoilta.

– Opiskelijoiden työelämäjaksojen kohdalla tilanne on normalisoitumassa, mutta harjoitteluun tulevien määrää joudutaan edelleen rajoittamaan. Näin voimme varmistaa laadukkaan perehdytyksen.

Jatkuvaan oppimiseen kannustetaan

Kaarlo Virtasen mukaan oppilaitosyhteistyöhön kuuluu oleellisesti se, että HOK-Elannon henkilökuntaa kannustetaan hyödyntämään ammatillista koulutusta osaamisensa kehittämisessä. Esimerkiksi lukion tai peruskoulun jälkeen myyjänä aloittanut voi hakeutua suorittamaan liiketoiminnan perustutkintoa tai ammattitutkintoa.

Virtasen mukaan tässä tehdään yhteistyötä muun muassa Mercurian kanssa. HOK-Elannon työntekijät opiskelevat oppilaitoksessa kaikille avointa liiketalouden perustutkintoa. Tänä syksynä Mercuriassa on noin 20 HOK-Elannon opiskelijaa.

– Yhteistyön etu on, että opinnoissa voidaan painottaa myös meille tärkeitä asioita. Mercurian opettajat ovat käyneet tutustumassa HOK-Elantoon ja he tuntevat hyvin meidän liiketoimintamme.

Jatkuvaa keskustelua oppilaitosten kanssa

Virtasen mielestä HOK-Elannon oppilaitosyhteistyön suurin haaste – ja toisaalta myös mahdollisuus – on toiminnan iso mittakaava. Työelämäjaksoja suorittavia opiskelijoita on paljon. Sama pätee kumppaneina toimiviin oppilaitoksiin, joiden kanssa keskusteluun ja yhteydenpitoon tulisi jäädä riittävästi aikaa.

– Käymme oppilaitosten kanssa koko ajan keskustelua esimerkiksi toimivasta työnjaosta, mitkä asiat kuuluvat oppilaitokselle ja mitkä työnantajalle.

Virtanen huomauttaa, että oppilaitoksissa on kymmeniä kouluttajia ja valmentajia, jotka ohjaavat HOK-Elannossa työskenteleviä opiskelijoita. On tärkeää, että opettajilla on hyvät valmiudet ja ajankohtaiset tiedot liiketoiminnasta ja muuttuvista tarpeista.

Virtanen toivoo, että oppisopimusta voitaisiin hyödyntää HOK-Elannossa ja Suomessa ylipäätään nykyistä huomattavasti enemmän. Hänestä suurin hidaste on se, että minimityöaika oppisopimuksen työtehtävissä on keskimäärin 25 tuntia viikossa.

– Moni työnantaja ei pysty tarjoamaan näin suurta tuntimäärää. Nuorissakin on paljon niitä, jotka eivät välttämättä halua sitoutua työhön 25 tuntia viikossa.

Virtasen mielestä tuntirajan laskeminen vaikkapa 20 tuntiin lisäisi todennäköisesti kiinnostusta molemmin puolin oppisopimuksiin.

Oppisopimusten toiseksi kehityskohteeksi Virtanen nimeää vaikeaselkoiset tutkintovaatimukset, joista esimiesten on usein vaikea saada selkoa työpaikalla.

– Oppisopimusjargonia tulisi avata niin, että puolin ja toisin ymmärrettäisiin oikeasti tutkinnon sisältö ja mitä sen suorittaminen edellyttää käytännössä.