fiiliskuva

Osaajapulaan helpotusta urakierron kautta

Yrityksen tarvitsemaan asiantuntijatyöhön voi löytyä tekijä helpoiten omasta talosta. Sisäisten urapolkujen edistämisessä hyödynnetään yhä enemmän ammattikorkeakoulun koulutuksia.

Metropolia Ammattikorkeakoulun kiinteistö- ja rakennuspuolella tunnetaan hyvin alan työmarkkinoiden vahva imu. Oppilaitoksesta valmistuvilla rakennus-, maanmittaus- ja talotekniikkainsinööreillä, rakennusmestareilla ja rakennusarkkitehdeillä ei ole vaikeuksia löytää itselleen töitä.

– Yritykset pikemminkin kilpailevat opiskelijoista kuin opiskelijat työpaikoista tällä hetkellä, Metropolian osaamisaluepäällikkö Jorma Säteri sanoo.

Hyvän kosketuksen työelämään kiinteistö- ja rakennusalan opiskelijat saavat jo opintojen aikana, sillä viimeisen kahden opintovuoden aikana he jalkautuvat yrityksiin tekemään työharjoitteluja, opinnäytetöitä ja innovaatioprojekteja.

– Melkein neljäsosa opinnoista tehdään työelämäyhteistyössä, Säteri arvioi.

Jatkuvan oppisen rooli korostuu 

Säteri sanoo, että tiivis kontaktipinta yrityksiin on tärkeä kanava saada tietoa alan nopeasti muuttuvista tarpeista. Esimerkiksi yritysten ehdottamat opinnäytetöiden aiheet kertovat, mikä on nyt pinnalla. 

Tietoa hyödynnetään Metropolian koulutustarjonnan suunnittelussa. 

– Viime aikoina olemme järjestäneet muun muassa täydennyskoulutusta kestävän kehityksen mukaisen rakentamisen teemoista, tietomallinnuksesta ja kosteudenhallinnasta. 

Metropolia tunnetaan tutkintoon johtavasta koulutuksesta, mutta Säterin mukaan erilaiseen täydennyskoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen liittyvän koulutuksen määrä on ollut vahvassa kasvussa. 

Yrityksille muun muassa räätälöidään maksullisia koulutuksia, joissa yritys voi tilata omalle ryhmälleen jonkin tutkinnon osan. 

– Esimerkiksi ISS Palvelut tilasi kolme vuotta sitten 30 asiantuntijalleen osan talotekniikan kiinteistöjohtamisen insinööritutkinnosta. Tänä keväänä suurin osa heistä valmistui insinööreiksi.  Opintokokonaisuudessa on samat sisällöt kuin muillakin, mutta opiskelu tapahtuu omana ryhmänä. 

– Tänä syksynä aloitti ISS:n toinen insinööriryhmä ja vuodenvaihteessa aloittaa tradenomiryhmä. Lisäksi yli 10 yritystä tarjonnut asiantuntijoilleen mahdollisuuden suorittaa omana ryhmänä osia ylemmästä korkeakoulututkinnosta. 

Yrityksen tarvitsema osaaja omasta talosta 

Jorma Säterin mukaan yritykset ovat entistä kiinnostuneempia kehittämään henkilönsä koulutusta ja hyödyntämään tässä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. 

Esimerkiksi ammattitutkinnon suorittanut työntekijä voi suorittaa ammattikorkeakoulussa insinööri- tai tradenomiopinnot ja edetä urallaan työnjohto- tai asiantuntijatehtäviin. 

– Yrityksen on näin mahdollista saada toimihenkilöpuolelle lisää osaamista ja resursseja. Työntekijäpuolelle on sitten ehkä helpompi saada uusia tekijöitä urapolulla etenevien tilalle. 

Säterin mukaan kiinteistö- ja rakennusalan nykyisessä osaajapulassa yrityksen voi olla jopa helpompi saada tarvitsemiaan osaajia sisäisten rekrytointien ja täydennyskoulutuksen kautta kuin yrittää rekrytoida ihmisiä talon ulkopuolelta. 

– Yritysten sisällä on vielä paljon potentiaalia tällaisiin urapolkuihin, Säteri arvioi. 

Koulutettavista alkaa olla pula 

Säterin mukaan urapolkujen edistäminen on yksi tapa vastata osaajapulaan. Helppoja ratkaisuja työvoimatarpeiden tyydyttämiseen ei kuitenkaan ole. 

Metropolian kiinteistö- ja rakentamisalalta valmistuu noin 400 opiskelijaa vuodessa. Se on noin kaksi kertaa enemmän kuin vielä kymmenen vuotta sitten. 

– Saimme hieman lisärahoitusta aloituspaikkojen määrän kasvattamiseen. Tänä vuonna oppimisalalla aloitti 500 uutta opiskelijaa. 

Metropolia myös lisää koulutustarjontaansa avoimessa ammattikorkeakoulussa, jolloin työelämässä jo olevat voivat suorittaa jonkin tietyn osan tutkinnosta ja täydentää näin osaamistaan.  

Lisäksi Metropolia järjestää työttömille työvoimakoulutusta ja korkeakoulutetuille maahanmuuttajille ammattiosaamista täydentävää koulutusta. 

Säterin mukaan keinoja osaajapulaan olisi, mutta suurimmaksi haasteeksi on nousemassa pula koulutettavista. Heidän hakemiseensa tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä yritysten kanssa. 

– Kaiken kaikkiaan pääkaupunkiseudulla on tilanne, että koulutettava materiaali alkaa loppua. Ikäluokat pienenevät, eikä oppilaitosten aloituspaikkoja lisäämällä pystytä merkittävästi kasvattamaan osaajien määrää. 

– Myös työttömät, joilla on kykyä ja motivaatiota korkeakoulutukseen, alkavat olla vähissä. Sama pätee korkeasti koulutettuihin maahanmuuttajiin, sillä monet heistä ovat jo yrityksissä töissä lattiatason tehtävissä, Säteri sanoo. 

Työharjoitteluun kannattaa panostaa 

Säterin mielestä yhteistyö yritysten kanssa toimii varsin hyvin. Yksi toive hänellä on kuitenkin yhteistyökumppaneille. 

– Yrityksissä tulisi olla riittävästi resursseja harjoittelijoiden ja työssä oppimisen ohjaukseen. 

Säterin mukaan oppilaitoksella ei ole mahdollisuutta opettaa kaikkia työelämässä tarvittavia taitoja. 

– Meiltä opiskelija saa teoriapohjan, mutta vasta itse tekemällä ja kokeneempien kollegoiden tuella asiat oppii käytännössä. 

Säteri ymmärtää hyvin, että asiantuntijan irrottaminen voi olla vaikeaa uuden henkilön perehdyttämiseen. Hän kuitenkin huomauttaa, että pidemmän päälle yrityskin hyötyy, kun opiskelija saa tehdä erilaisia töitä ja hänelle jää harjoittelusta ja yrityksestä hyvä kuva. 

– Hän voi olla yrityksen tulevaisuudessa tarvitsema uusi työntekijä. 


Lukemasi artikkeli liittyy juttusarjaan Yritysyhteistyöstä ratkaisuja osaajapulaan.
Sarjassa ilmestyy viisi artikkelia.

Lue myös

Osaajapulaan helpotusta ulkomaisista opiskelijoista

Peter Vesterbackalla on monta rautaa tulessa, mutta viime aikoina idealinko on malttanut keskittyä kahteen asiaan: opiskelijoiden houkutteluun ulkomailta ja Tallinnan-tunneliin.

Nyt uutta: Viikon kysymys ratkoo lakipulmia

Pohditko kirjanpitoa tai verotusta? Tarvitsetko työsuhdeasioihin liittyviä lakineuvoja? Verkkosivuillamme julkaistava Viikon kysymys tuo vastauksia usein kysyttyihin lakiasioihin.

Muuttuvat osaamistarpeet vaativat koulutukselta ketteryyttä

Yritysten nopeasti muuttuvat osaamistarpeet vaativat oppilaitosten koulutukselta ketteryyttä. Careeria pystyi auttamaan muutoskoulutuksella koronan koettelemaa ilmailualaa.