Haaga-Helia ammattikorkeakoulun rehtori Teemu Kokko.

Uusi juttusarja: Yritysyhteistyöstä ratkaisuja osaajapulaan

Mitä ratkaisuja löytyy pahenevaan osaajapulaan? Ennakointikamarin artikkelisarja tuo esille verkostonsa jäsenten eri tapoja toteuttaa yritysyhteistyötä ja siitä saatavia hyötyjä.

  • Sarjan aloittaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, jonka rehtori Teemu Kokko painottaa molemminpuolisen aktiivisuuden merkitystä yhteistyön toteuttamiseksi.
  • Osaavan työvoiman saatavuus on Helsingin seudun yrityksissä vaikeutunut nopeasti. Tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan sekä pidemmällä aikavälillä vaikuttavia toimenpiteitä kuten työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton lisäämistä, mutta myös toimenpiteitä, joiden vaikutukset ovat nopeammat. Helsingin seudun kauppakamarin yrityksille syksyllä tehty kysely osoitti, että yritykset pitävät yhteistyötä ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen kanssa erittäin tärkeänä tapana turvata osaavan työvoiman saatavuus.
  • Juttusarjassa julkaistaan ennen vuoden vaihdetta viisi artikkelia, joissa äänessä ovat Haaga-Helia, HOK-Elanto, Metropolia, Careeria ja STEP-koulutus.

Opiskelijat tuovat yrityksiin digitaalista osaamista

Korkeakouluopiskelijat tuovat yrityksiin tuoreita ajatuksia ja osaamista uudesta teknologiasta. Haaga-Helian opiskelijoiden kehitystehtävät liittyvät usein digitalisointiin.

Haaga-Helian rehtori Teemu Kokko kertoo aina silloin tällöin törmäävänsä yrityksissä vanhentuneisiin mielikuviin ammattikorkeakouluista. Niiden mukaan korkeakoulut elävät vielä vanhassa maailmassa, eikä oppilaitoksilla ole siksi paljon uutta annettavaa.

– Itse asiassa olemme monessa asiassa edellä yrityksiä. Hyvä esimerkki on tekoälyyn ja ylipäätään digitaalisuuteen liittyvä osaaminen, jossa kuljemme etujoukoissa, Kokko sanoo.

Teemu Kokko huomauttaa, että ammattikorkeakoulun tärkein rajapinta yrityksiin ovat opiskelijat. Opintojen olennainen osa ovat yrityksissä ja organisaatioissa tehtävät työharjoittelut ja opinnäytetyöt.

– Lähtökohtana kaikelle toiminnalle on, että yritykset ovat mukana useimmissa tekemissämme asioissa.

Syvempää kanssakäymistä Haaga-Helialla on runsaan sadan yrityksen kanssa. Niin sanottu partneriyhteistyö avaa muun muassa mahdollisuuden laajempaan yhteistyöhön opintojaksojen sisällöissä ja etusijan oppilaitoksen rekrytointikanavissa.

– Yritysten keskeinen motiivi tulla partnereiksi on uusien talenttien löytäminen. Pääkaupunkiseudulla työntekijöiden löytäminen on todella haasteellista.

Opiskelijoilta tuoreita ajatuksia

Haaga-Helia kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen asiantuntijoita liiketalouteen, myyntiin, tietotekniikkaan, liike-elämän palveluratkaisuihin ja kieliin, liikuntaan, journalismiin sekä hotelli-, ravintola- ja matkailualalle. Opiskelijoita on yhteensä noin 11 500.

Teemu Kokko sanoo, että yritysyhteistyö liittyy entistä useammin liiketoiminnan kehittämiseen, jossa yritykset pääsevät hyödyntämään korkeakoulusta löytyvää osaamista.

Esimerkiksi Haaga-Helian ylemmistä amk-tutkinnoista kolmasosan muodostavat yrityksissä tehtävät kehitystehtävät. Niitä voidaan tehdä yksin tai ryhmissä osana jotakin opintojaksoa. Myös opinnäytetyöt liittyvät usein yrityksessä tehtävään selvitykseen tai pidemmän aikavälin kehityshankkeeseen.

– Valtaosa opiskelijoiden tekemistä töistä liittyy tavalla tai toisella uuteen teknologiaan. Tyypillisiä tehtäviä on yrityksen tietyn prosessin vieminen digitaaliseen muotoon, Kokko toteaa.

Hänen mukaansa opiskelijat pitävät itsestään selvänä, että kaikista asioista löytyy myös digitaalinen versio. Sen sijaan yrityksille voi tulla yllätyksenä, että jonkin perinteisesti tehdyn asian voi muuttaa digitaaliseksi.

– Tästä saamme positiivista palautetta yrityksiltä.

Kokon mielestä opiskelijat tuovat muutenkin tuoreita ajatuksia yrityksiin ja katsovat asioita eri näkökulmasta. – On äärimmäisen terveellistä ja kehittävää, että joku tulee ja esittää ´tyhmiä kysymyksiä´.

Myös yritysten kannattaa olla aktiivisia

Teemu Kokko toivoo, että yritykset olisivat oppilaitokseen nykyistä aktiivisemmin yhteydessä, kun niillä on esimerkiksi tarve kehittää liiketoimintaansa tai tehostaa prosessejaan.

Onnistuneen yritysyhteistyön edellytys on molemminpuolinen aktiivisuus ja kiinnostus yhteistyön kehittämiseen.

– Suurin haaste on yhteisen ajan löytäminen. Niin yrityksissä kuin korkeakoulussakin on kaikilla kiire.

Kokko sanoo, että toimintaympäristön nopea muutos on myös koulutukselle iso haaste. Ennen kuin uusia asioita voi opettaa muille, ne pitää opetella ensin itse kunnolla. Esimerkiksi uuden teknologian seuraamiseen ja käyttöönottoon Haaga-Helia on käyttänyt viime vuosina paljon resursseja.

– Digitalisoituminen on iso trendi. Myös meillä pyritään seuraamaan tarkasti, millä aikataululla uudet teknologiat ovat oikeasti hyödynnettävissä.

Kokon mielestä on tärkeää, että oppilaitoksen henkilökunnalla säilyy hyvä tuntuma muuttuvaan työelämään ja yritysten arkeen. Tätä varten opettajat voivat lähteä täydellä palkalla yrityksiin parin kuukauden työelämäjaksoille.

Yrityksiltä näkemyksiä koulutustarpeista

Tulevien koulutustarpeiden ennakoinnissa Haaga-Helia on mukana Uudenmaan yritysten ja koulutusjärjestäjien yhteisessä Ennakointikamarissa, jonka toimintaa Helsingin seudun kauppakamari koordinoi. Oppilaitos tekee myös omaa ennakointityötä eri koulutusalueilla yhdessä yritysten kanssa.

– Esimerkiksi opetussuunnitelmaa uudistettaessa järjestämme workshoppeja ja pohdimme yhdessä, mihin suuntaan maailma näyttäisi olevan menossa.

Kokko muistuttaa, että jatkuvaan oppimiseen vastaaminen vaatii koulutuksen järjestäjiltä joustavuutta. Haaga-Helian opetussuunnitelma on rakennettu modulaariseksi, joten tutkintojen ohella opiskelija voi valita myös pienempiä kokonaisuuksia.

– Meillä ei ole erillistä koulutusta tutkintoa suorittaville ja osaamistaan täydentäville. Malli sopii hyvin myös työn ohessa opiskeleville.



Lue myös:
Edellinen artikkeli Ilmiannettujen väärinkäytösten selvittäminen Seuraava artikkeli Vantaan elinkeinopäivässä pureuduttiin kaupunkien kasvavaan rooliin