Markku Lahtinen on Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja

Helsingin seudun työllisyys pyristelee takamatkalla verrattuna muiden Pohjoismaiden pääkaupunkeihin

Pohjoismaiden pääkaupunkiseutujen, Tukholman, Oslon, Kööpenhaminan ja Helsingin, väestöt ovat kasvaneet nopeasti 2010-luvulla. Tukholman ja Oslon 1,7 % vuotuinen väestönkasvu on EU:n kärkeä.

Myös Helsinki ja Kööpenhamina yltävät mukavaan 1 % kasvuun. Helsingin osalta vertailu näyttää vieläkin paremmalta, kun tiedetään, että EU-alueen väestön muutosvauhti jää vain 0,2 %:iin.

Työllisyysluvuissa Helsingin seutu laahaa takamatkalla. Muissa pohjoismaisissa metropoleissa – Tukholmassa, Oslossa ja Kööpenhaminassa – työllisyyden lisäys on ollut Euroopan huippuluokkaa koko 2010-luvun. Työllisyys on kasvanut alueilla peräti 1,6–2,0 % vuodessa. Helsingin seudulla kehitysero muihin Pohjoismaihin on hälyttävä, sillä Helsingin työllisyysasteen kasvu on ollut keskimäärin vain 0,8 %. Koko Suomen luvut näyttävät vieläkin alakuloisemmilta: työllisyys on kasvanut koko maassa vain 0,4 % vuodessa.

Kehitysero muihin pohjoismaihin on hälyttävä

Taloussuhdanteet näyttävät vaikuttavan perin vähän pääkaupunkiseutujen väestönkasvuun: kaupungistuminen voimistuu, väestö keskittyy ja monikulttuuristuu. Pohjoismaiden esimerkit osoittavat, että metropolialueen kasvu ei automaattisesti syö muun maan kasvupotentiaalia, vaan voi vahvistaa koko maan kilpailukykyä.

Väestön nopea vanheneminen kiihdyttää Suomessa kaupungistumistrendiä. Arvioiden mukaan Uusimaa on 2040-luvulla ainoa paikkakunta, jossa väestömäärän arvioidaan kasvavan ja sekin tapahtuu vain muuttovoiton ansiosta. Tähän on siis aikaa vain kaksi vuosikymmentä.

Taikatemppuja metropolialueen kilpailuaseman parantamiseen ei ole, mutta yksi yleispätevä keino osana elvytystä on panostaa vientiin ja kansainvälistymiseen.

Vastoin yleistä luuloa Suomi ei olekaan niin ylivertainen vientivetoinen talous, jos vertaamme itseämme muihin Pohjoismaihin. Suomen bruttokansantuotteesta viennin osuus on 39 %, Ruotsissa 46 % ja Tanskassa 56 %. On hyvä muistaa, että Suomella riittää kirittävää työperäisessä maahanmuutossa, jota hyödyntämällä voimme suoraan vaikuttaa yritystemme mahdollisuuksiin pärjätä kansainvälisillä markkinoilla ja luoda uusia työpaikkoja ja verotuloja.

Helsingin seudun toimialakatsaus 3/2020

Pääkaupunkiseudun elinvoimaisuus

Pääkaupunkiseudun elinvoimaisuutta voidaan parantaa ratkaisemalla Helsingin satamaliikenteen pullonkaulat. Helsingin Satama Oy:n esittelemä vaihtoehto Länsisataman kehittämisestä täyttäisi alueen asukkaiden toiveita sujuvasta liikkumisesta.

Tunneliyhteys satamasta Länsiväylälle loisi järkevän pohjan kehittää Helsinki-Tallinna-kaksoiskaupungin rahti- ja matkustajaliikennettä sekä lisätä Helsingin keskustan houkuttelevuutta turismille ja yritystoiminnalle.


 

Helsingin Uutiset: 

Kauppakamari Markku Lahtinen: Helsingin työllisyys ei kasva yhtä hyvin kuin muissa Pohjoismaiden pääkaupungeissa – ”Taikatemppuja ei ole”

 

Lue myös

Huoltotunnelin uudistaminen parantaisi Helsingin keskustan saavutettavuutta

Näin selvitys tehtiin Liikenteellisen selvityksen Helsingin seudun kauppakamarille teki Ramboll Finland Oy. Selvityksessä verrattiin kahta...

Lausunto aluehallintouudistusta koskevasta lainsäädännöstä

Lupa- ja valvontaviraston ja elinvoimakeskusten perustamisen johdosta on tarpeen tarkentaa säännöksiä ohjaustoimivallasta ja viranomaisten yhteistyöstä....

Mielipidekirjoitus: Laadukkaat työnantajapalvelut lisäävät alueen vetovoimaa

Tätä kirjoittaessa tilanne vaikuttaa siltä, että Helsingin seudulle on syntymässä useita työllisyysalueita. Yritysten ja työvoiman...