Juha-Matti Laurio: Talousrikosten tutkinta ja tutkintapyynnön laatiminen

Viime aikoina suomalaiset ovat joutuneet ikävien huijauspuheluiden kohteeksi. Soittaja tekeytyy Microsoftin tekniseksi tueksi ja pyrkii saamaan uhrilta henkilökohtaisia tai yrityksen tietoja käyttäväksi jatkorikoksissa. Myös identiteettivarkauksia ja valepoliisihuijauksia tapahtuu jatkuvasti.

Lähes joka viikko saamme lukea yrityksestä, jossa työntekijä on kavaltanut työnantajansa varoja.

Näiden talousrikosten aiheuttamat menetykset yhteiskunnalle ovat vuositasolla pahimmillaan satoja miljoonia euroja. Poliisin tilastot viime vuonna sille ilmoitetuista rikoksista näyttävät, että muun muassa petosten ja törkeiden petosten ilmoitusmäärät ovat valitettavasti nousussa. Vuonna 2019 poliisi sai ilmoituksen yli 13 000 petoksesta ja noin 1 700 törkeästä petoksesta. Päälle tulevat vielä useat tuhannet molempien tekomuotojen yritykset.

Kun talousrikos tai taloudellinen väärinkäytös paljastuu yrityksessä, moni yritys päättää sopia asian ja tekijä vain lähtee talosta. Näin tekijälle jää mahdollisuus jatkaa epärehellistä toimintaansa seuraavan työnantajan palveluksessa. Moni organisaatio kokee tutkintapyynnön jättämisen vaikeaksi ja raskaaksi ja luopuu asian viemisestä poliisille.

Tähän ongelmaan ratkaisun tuo syksyllä ilmestyvä kirja talousrikosten tutkinnasta ja tutkintapyynnön laatimisesta.

Yritysjohdolle apua tutkintapyynnön tekoon

Talousrikosten tutkinta ja tutkintapyynnön laatiminen -kirja on suunnattu yritysjohdolle sekä organisaatioiden hallituksen jäsenille, jotka konkreettisesti päättävät tutkintapyynnön jättämisestä organisaatiota kohdanneesta talousrikoksesta. Teos opastaa seikkaperäisesti myös avointen lähteiden tiedonhankinnan eli OSINT:in (Open Source Intelligence) käyttöön rikosepäilyä selvitettäessä ja tutkintapyyntöä valmisteltaessa. Siksi teoksesta on apua myös poliiseille ja väärinkäytöstutkijoille.

Nopeasti väsätyllä tutkintapyynnöllä on huonot mahdollisuudet ylittää esitutkintakynnystä.

Jo kirjaprojektin alusta saakka ilmeni tarve kattavaan sanastoon ja lyhenneluetteloon. Ne sisältävätkin laajasti poliisin, syyttäjän, tuomioistuimien, alaan liittyvien virastojen sekä finanssialan ja tutkinnan moninaisten toimijoiden käyttämiä termejä ja lyhenteitä kansantajuisesti selitettynä.

Aluksi lukija perehdytetään talousrikosten syyteaikojen vanhentumiseen ja alustavan rikosnimikkeen löytämiseen.

Seuraavana opastetaan asiantuntija-avun hyödyntämiseen, sisältäen lakimiehen, väärinkäytöstutkijan ja mahdollisesti yksityisetsivien palvelut.

Lopuksi opastetaan kädestä pitäen tutkintapyynnön laatimiseen ja myös sähköisen rikosilmoituksen käyttämiseen.

Teos pureutuu syvällisesti tutkintapyynnön liitteiden hankkimiseen. Lisäksi se neuvoo operaatioturvallisuuden keinoin, kuinka välttää riskit, joita rikosprosessin eri vaiheisiin liittyy.