fiiliskuva

Ilmiannettujen väärinkäytösten selvittäminen

Ilmoittajansuoja -direktiivin siirtymäaika loppuu joulukuussa 2021. Tämänhetkisten tietojen mukaan hallituksen esitys aiheesta valmistuu joulukuun alussa. Lain voimaantulo on arvioitu menevän alkuvuodelle 2022.

Ensivaiheessa lain voimaantulon jälkeen yli 250 henkeä työllistävillä sekä rahanpesulainsäädännön velvoittamilla yrityksillä tulee olla ilmoituskanava ja menettelyt tutkia puolueettomasti ja tehokkaasti kanavan kautta tehtyjä ilmoituksia. Siirtymäajan jälkeen, viimeistään joulukuussa 2023, pitää kaikkien vähintään 50 henkeä työllistävien yritysten pystyä samaan.

Jo pelkästään työntekijämäärän perusteella lainsäädännön velvollisuudet tulevat koskettamaan noin 4 000 yritystä. Välillisesti yli 50 henkeä työllistävät yritykset voivat velvoittaa sopimusteitse pienempiä yrityksiä sitoutumaan ilmoituskanavan käyttämiseen alihankintasuhteen vuoksi.

Selvittäminen ei aina suju kuin Strömsössä

– Ilmoituksen perusteella tehdyissä jatkotoimissa, oli sitten kyseessä epäilty rikos tai jokin muu rikkomus, pitää tietää miten esiselvitys tehdään niin, ettei työnantaja itse syyllisty ylilyönteihin tai jopa laittomuuksiin, toteaa EXSE Oy:n toimitusjohtaja Miikka Karimo. – Työnantajan on tiedettävä, saako vaikkapa epäillyn sähköpostia lukea, tiedostoja tarkastaa tai pitääkö epäiltyä kuullessaan antaa hänen mukanaan olla työntekijän edustaja, Karimo jatkaa.

Hänen mukaansa edellä mainitut ajatukset – toivottavasti – tulevat työnantajan mieleen viimeistään silloin kun ilmoitus on tullut kanavan kautta ja todellinen selvittäminen alkaa. – Muutoin voi olla myöhäistä, painottaa Karimo.

Elokuvista voi saada monenlaisia malleja, mutta ne eivät yleensä vastaa suomalaista todellisuutta työpaikoilla.

Työnantajan tulisi nimetä puolueeton henkilö vastaamaan ilmoitusten käsittelystä ja tutkinnasta.

Kyseisen henkilön tulee tuntea direktiivin ja muun lainsäädännön asettamat velvoitteet ja rajoitukset, jotta hän ei riko esimerkiksi lakia yksityisyyden suojasta työelämässä tai hänellä pitäisi olla valtuudet käyttää ulkopuolisia ammattilaisia. Mahdollisten väärinkäytösten selvittäjän työssä pitää myös tunnistaa tilanteet, joissa tutkitaan epäiltyä rikosta, sillä se edellyttää ulkopuolisilta ammattilaisilta lupaa ja koulutusta aiheeseen. Muutoin tutkinta saattaa sellaisenaan olla rikos.

Kokemus auttaa

Karimolla on vahva pohja yritysten ilmoittajansuojalainsäädännön perusteella tehtävään työhön. Hän on toiminut vuosien ajan kansainvälisen lääketeollisuuden sisäisessä tutkinnassa ja poliisin rikostutkijan tehtävissä, joten sisäisten väärinkäytösten selvittämiseen sujuu häneltä. Samaa etulyöntiasemaa ei ole kovin monella suomalaisella yrityksellä. Moni yritys saattaa löytää itsensä tilanteesta, jossa siltä odotetaan taidokasta tutkintaa ja lainsäädännön mukaista menettelyä. Tilanne vain voi olla se, että vastuuseen määrätty yrityksen tutkija, varmasti useimmiten sivutoiminen henkilö, on ensimmäistä kertaa tutkimassa mahdollista väärinkäytöstä.

– Kokemus tekee tästäkin helpompaa ja säästää parhaimmillaan työnantajan monelta murheelta ja jopa vahingonkorvaukselta, Karimo sanoo ja kannustaa yrityksiä valmistautumaan ajoissa ja riittävin resurssein ilmoittajansuojasta annettavan lainsäädännön vaatimuksiin.

Kauppakamari kouluttaa

Joulukuusta 2021 alkaen EU:n whistleblowing-direktiivi tuo uusia vaatimuksia yrityksille ja julkisen sektorin organisaatioille. Näiden on otettava käyttöön epäiltyjen väärinkäytösten ilmoitus- eli whistleblowing-kanava. Lisäksi direktiivi edellyttää selkeitä toimintatapoja, joilla suojellaan väärinkäytöksistä ilmoittavia työntekijöitä.

Tehokoulutus: Whistleblowing 2. osa: Johdon vastuukysymykset 23.11.2021

 

Väärinkäytöstutkintaa eri organisaatioissa on tehty aina ja nyt ilmiantajien suojeluun liittyvä lainsäädäntö (whistleblowing -direktiivi ja Suomessa voimaan tuleva laki) lisää tätä tarvetta.

Väärinkäytösten ja rikosten selvittäminen yrityksissä 24.11.2021

 

Lue myös: Marraskuun 2021 lopulla ilmestyvän Kauppakamarilehden teemana on yritysturvallisuus.

Lue myös:
Edellinen artikkeli Yleisötilaisuuksia rajoitetaan 25.11. alkaen Uudellamaalla Seuraava artikkeli Uusi juttusarja: Yritysyhteistyöstä ratkaisuja osaajapulaan